Metla on julkaissut verkkojulkaisuna työraportin ”Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020”. Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta -hankkeessa hahmoteltiin visio metsäteknologian toimialasta kokoamalla alan teollisuuden sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden näkemykset sektorin tavoitetilasta ja asemasta sekä konetuotannon että asiantuntijaosaamisen osalta. Näin syntyi tiekartta niistä toimenpidekokonaisuuksista, joita vision saavuttaminen edellyttää. Visio perustuu pääasiassa potentiaalisiin puunkorjuumääriin sekä alan toimijoiden haastatteluihin. Vision ja tiekartan pohjalta raportissa on pohdittu tarvetta käynnistää erillinen Tekesin ”Metsäteknologian teknologia­ohjelma".

Perinteisessä puunjalostuksessa ja -korjuussa työpaikat ovat vähentyneet jatkuvasti, mutta metsäkoneiden valmistuksessa työpaikkojen määrä on kasvanut. Euroopassa ja muuallakin maailmassa on tapahtumassa korjuuteknologian uusjako: runkomenetelmä, jolla korjataan edelleen yli puolet maailman raakapuusta, on väistymässä tavaralajimenetelmän tieltä. Muutoksen seurauksena Suomen metsäkoneteollisuus kasvaa sekä liikevaihdoltaan että työllistävyydeltään. Suomen metsäteknologia­sektorin kannalta tulevaisuuden avainkysymys on, pystymmekö säilyttämään asemamme maailman­markkinoiden tärkeimpänä konetoimittajana. Uhkakuvana on osaamisen ja konevalmistuksen siirtyminen halvemman tuotannon maihin.

Metsäkoneiden kokonaismaailmanmarkkinat vuonna 2020 ovat 6000–8000 konetta, joista 4000–6000 on tavaralajimenetelmän koneita. Jos Euroopan ja Venäjän hakkuut koneellistuvat nopeasti ja myös Etelä- ja Pohjois-Amerikan markkinoiden osittaisessa valtauksessa onnistutaan, voidaan päästä jopa 6000 koneen vuosimarkkinoihin. Alan kasvupotentiaali on mittava, ja tämän potentiaalin realisoitumista voidaan tukea teknologiaohjelman keinoin. Monet teknologiset innovaatiot olisivat hyödyllisiä myös metsäteknologiasektorilla, mutta niiden kustannustehokkaassa soveltamisessa metsäympäristössä on paljon kehitettävää. Konekonsepteja ja teknologiaa on kehitettävä erilaisten markkina-alueiden tarpeet huomioiden. Automaatiolla on keskeinen asema kehityksessä.

Toimialaa tarkasteltiin maailmanlaajuisesti siten, että Eurooppa, Venäjä ja Pohjois-Amerikka olivat tarkemman tarkastelun kohteena. Puunkorjuukoneiden osalta pyrittiin selvittämään nimenomaan Suomessa valmistettujen tavaralajimenetelmän koneiden nykytilannetta ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Haastateltaviksi valittiin lähinnä suomalaisia alan yrityksiä ja osaajia. Selvityksessä ei tehty tarkkoja kannattavuuslaskelmia, vaan pyrittiin realistisiin arvioihin tulevaisuuden puunkorjuumääristä ja tulevaisuudessa tarvittavista koneista erityisesti teollisuuspuun ja energiajakeen korjuussa.

Hankkeen tuloksia esitellään sidosryhmille kutsuvierasseminaarissa Joensuussa 11.5.2005.

Raportin kirjoittamiseen on hankkeen Metlassa työskentelevien kirjoittajien lisäksi osallistunut prof. Arto Visala Teknillisestä Korkeakoulusta (TKK). Tutkimushankkeen osarahoittajana on toiminut Teknologian kehittämiskeskus Tekes.

Julkaisu: Asikainen, Antti, Ala-Fossi, Antti, Visala, Arto & Pulkkinen, Päivi. 2005. Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020. Metlan työraportteja 8. 90 s. + liites.