Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 6.5.2005

Puutason biomassamallien käytettävyys metsätalouden mallintamisessa ja analyyseissä

MMM Leena Kärkkäinen on tutkinut metsätieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan olemassa olevien puutason biomassamallien käytettävyyttä metsätalouden mallintamisessa ja analyyseissä. Tietoa puuston biomassasta tarvitaan mm. puuston hiilensitomisen ja energiapuun määrän arvioimiseen.

Useiden eri mallien vertailu osoitti Ruotsissa kehitetyt ns. Marklundin biomassamallit tällä hetkellä käyttökelpoisimmiksi puun eri osien biomassan arviointiin. Vaikka Marklundin mallien laatimiseen käytetty aineisto oli kerätty Ruotsista, malleja voidaan käyttää myös Suomen olosuhteissa. Malleilla laskettujen tulosten luotettavuus riippui kuitenkin suuresti puuston rakenteesta. Parhaiten mallit toimivat hoidetuissa mäntyvaltaisissa metsissä. Kun tarkasteltiin yksittäisiä puunosia, mallit olivat käyttökelpoisimpia runkopuun ja rungon kuoren biomassan arviointiin. Tutkimuksen mukaan runkopuun ja rungon kuoren biomassaa kuvaavat mallit tuottivat oikeansuuntaisia tuloksia erilaisilla kasvupaikoilla ja eri osissa Suomea kasvaville puille. Sen sijaan puun muiden osien biomassan arviointiin liittyi suurta epävarmuutta.

Tutkimuksessa havaittiin, että Marklundin mallit soveltuvat paremmin puuston maanpäällisten osien kokonaisbiomassan, ja siten puuston hiilensitomisen arviointiin kuin energiapuumäärän arviointiin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa puuston maanpäällisestä biomassasta koostuu runkopuusta, jolle Marklundin mallit tuottavat realistisia tuloksia. Sen sijaan energiapuu koostuu suurimmaksi osaksi elävistä oksista, joille mallit tuottavat epäluotettavampia tuloksia kuin runkopuulle.

Yleensä mallien käyttökelpoisuutta on arvioitu vertaamalla mallien tuottamia tuloksia tilastollisten testien avulla mitattuihin tuloksiin. Puiden eri osien massan määrittäminen on kuitenkin erittäin työlästä ja kallista, minkä vuoksi edustavaa mitattua aineistoa ei ole olemassa. Tämä on vaikuttanut myös siihen, että vaikka puuston hiilitasetta ja energiapuun määrää onkin arvioitu aikaisemmissa tutkimuksissa puutason biomassamalleilla, mallien soveltuvuutta erilaisissa olosuhteissa kasvavien puiden biomassan arviointiin ei ole tutkittu.

Tutkimuksessa mallit liitettiin Metsäntutkimuslaitoksen MELA-metsäsuunnittelujärjestelmään, jota käytetään yleisesti metsävarojen kehityksen arviointiin Suomessa. MELA-järjestelmän avulla analysoitiin mallien soveltuvuutta metsikkö- ja suuraluetason laskelmiin. Tutkimuksessa käytetyillä arviointimenetelmillä voitiin määrittää mallien rakenteessa olevia puutteita sekä mallien toimivuutta eri sovellustasoilla (puu, metsikkö, metsäalue). Mallien arvioinnin avulla voitiin myös tunnistaa nykyisessä tietämyksessä olevia puutteita. Tutkimuksessa osoitettiin, että hyödyllistä tietoa mallien toiminnasta saadaan muidenkin arviointimenetelmien avulla kuin pelkästään tilastollisia testejä soveltamalla.

Väitösaika ja -paikka: lauantai 7.5.2005, klo 12.00, Käpy-sali, Metla-talo, Joensuu
Julkaisu: Evaluation of performance of tree-level biomass models for forestry modeling and analyses, Metsäntutkiimuslaitoksen tiedonantoja 940

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi