Metsäntutkimuslaitos

 

Tiedote 5.4.2005

Kasvupaikan laatu ratkaisee lannoituksen kannattavuuden
- Ravinneongelmien riskiä voidaan arvioida

Nykyisen kasvupaikkaluokittelun avulla ei voida riittävällä tarkkuudella määrittää metsäpuiden akuutteja tai potentiaalisia ravinnepuutoksia. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on kehittänyt luotettavia menetelmiä huomata ravinnepuutokset. Puiden ravinnetilan kehittymistä on mahdollista ennakoida mm. turpeen maatuneisuuden ja paksuuden, eräiden kasvilajien esiintymisen tai puun silmin nähtävien reaktioiden, kuten neulasten kellastumisen avulla. Tieto suon alkuperästä on myös oleellinen, kun arvioidaan puuston ravinnetilaa ja lannoituksen tarvetta.

Metlan tutkimuksessa on kehitetty menetelmää, jolla voidaan arvioida mitkä ovat lannoituksen vaikutukset erilaisilla kasvupaikoilla. Samalla ollaan löytämässä niitä rajoja, joilla lannoitus on vielä kannattavaa. Esimerkiksi runsastyppinen suo, jolla on jo puustoa kohtalaisesti, mutta joka kärsii kaliumin ja fosforin puutoksesta, kannattaa lannoittaa. Sen sijaan karuilla niukkatyppisillä soilla lannoituksen hyöty jää vähäiseksi tai tulos on negatiivinen. Suurimmat kasvunlisäykset saadaan siten runsastyppisillä soilla. Tutkimuksen mukaan puuston tilavuuskasvu voimistuu niillä 2 – 3 -kertaiseksi lannoittamattoman puuston kasvuun verrattuna 20 – 30 vuoden ajaksi. Lannoitusinvestoinnin sisäinen korko kohoaa parhaimmillaan 15 %:iin. Puulajeista mänty reagoi ravinnelisäykseen voimakkaammin kuin kuusi, ja kuusi puolestaan voimakkaammin kuin hieskoivu. Tutkimuksella siis tarkennetaan lannoituskohteiden valintaperusteita.

Eri asteisia kaliumin ja fosforin puutostiloja esiintyy arviolta 15 – 20 %:lla koko ojitusalasta. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan aidoilla räme- ja korpityypeillä sekä ohutturpeisilla alueilla puut kykenevät usein hyödyntämään kasvualustan kivennäisravinnevaroja niin hyvin, ettei vakavaa ravinnetilan epätasapainoa pääse syntymään. Lannoituksen vaikutus jää tällaisissa tapauksissa vähäiseksi. Oleellista käytännön lannoitustoiminnan onnistumisen kannalta on, kuinka hyvin vanhoilla kasvillisuudeltaan muuttuneilla ojitusalueilla pystytään erottamaan runsas- ja niukkatyppiset kasvupaikat toisistaan ja tunnistamaan suon alkuperäinen päämuoto (räme, neva). Ravinnepuutosten todennäköisyys kasvaa selvästi, kun turpeen paksuus ylittää 40 cm.

Neulasanalyysi antaa tarkan kuvan puiden ravinnetilasta
Turveanalyysi on osoittautunut suhteellisen hyväksi suopuuston ravinteisuuden mittariksi niin metsäojitusalueilla kuin entisillä suopelloilla ja turpeennostokenttien pohjilla. Tärkeimpiä turpeesta määriteltäviä tunnuksia kasvualustan ravinteisuutta ajatellen ovat typpipitoisuus, turpeen maatuneisuus ja turvelaji. Neulasanalyysi taas paljastaa puuston tietynhetkisen ravinnetilan.

Ravinnetilan määritykseen on perinteisesti käytetty talvella kerättyjä neulasnäytteitä. Tutkimustulosten mukaan havupuiden ravinnetila voidaan selvittää luotettavasti myös varhaissyksyllä kerättyjen näytteiden avulla. Tutkimustulokset osoittavat neulas- ja lehtianalyysin soveltuvan paitsi männyn, myös kuusen ja hieskoivun ravinnepuutosoireistojen tunnistamiseen ja optimiravinnepitoisuuksien määrittämiseen.

Ojitettuja soita on lannoitettu 1950-luvulta alkaen, etupäässä fosforilla ja kaliumilla. Myös typpeä ja hivenaineita on käytetty. 1990-luvulle tultaessa suometsien lannoitus vähentyi jyrkästi, mutta lannoitusalat ovat taas viime vuosina alkaneet uudelleen kasvaa. Selvimmin ovat lisääntyneet nk. terveyslannoitukset, joiden toteuttamista tuetaan yhteiskunnan varoin (KEMERA-tuet). Terveyslannoituksella korjataan puuston ravinnetilaa ravinnesuhteiltaan epätasapainoisilla kasvupaikoilla. Ravinnetaloutta selvittänyt tutkimushanke kuului osana Metlassa vuosina 1999-2003 käynnissä olleeseen SUO-tutkimusohjelmaan.

Lisätietoja:

  • vanhempi tutkija, Mikko Moilanen, Metla/Muhoksen tutkimusasema,
    puh. 010 211 3743 tai 050 391 3743, sähköposti: mikko.moilanen @ metla.fi

Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi