Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 2.3.2005

Metsätuhoja vuonna 2004 aiempia vuosia vähemmän

Trombi ja tunturimittari pahimmat yksittäisten tuhojen aiheuttajat

Suomen metsät selviytyivät viime vuodesta melko vähin tuhoin. Sekä myrsky- ja lumituhoja että nisäkkäiden aiheuttamia tuhoja esiintyi aiempia vuosia vähemmän. Pahimpia yksittäisiä tuhoja aiheuttivat tunturimittari Käsivarren Lapissa sekä trombi Pohjois-Karjalassa.

Tunturimittariperhosen toukat söivät tunturikoivikot lehdettömiksi heinäkuun loppuun mennessä laajoilla alueilla Käsivarren Lapissa. Lämpimien säiden ansiosta puut kuitenkin jaksoivat kasvattaa uudet lehdet elokuun alussa. Viime syksynä esimerkiksi Kilpisjärvellä oli lentäviä ja munivia mittariperhosia monta kertaa enemmän kuin syksyllä 2003, joten on mahdollista, että tuhot jatkuvat myös ensi kesänä. Merkittävä hyönteistuho sattui myös Ilomantsissa, jossa pilkkumäntypistiäisen toukat söivät männiköitä harsuiksi yli 1000 hehtaarin alalla.

Vakavin yksittäinen myrskytuho sattui elokuussa Pohjois-Karjalassa Pielisen ympäristössä trombin eli pyörremyrskyn kaataessa yli 60 000 m³ puuta 500 hehtaarin alalta. Muualta maasta ilmoitettiin yhteensä 50 000 m³:n myrskytuhoista vuoden aikana. Lumituhoja ilmoitettiin vain kymmenesosa edellisen vuoden määrästä.

Sienitauteja esiintyi melko vähän. Eniten huomiota herättivät koivuja vaivanneet lehti­laikkutaudit, jotka ruskettivat lehtiä ja saivat ne varisemaan ennen aikojaan.

Hirvituhojen arvioitiin vähentyneen Etelä-Suomessa, mutta lisääntyneen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Myyräkannat olivat talvella 2003-04 aallonpohjassa koko maassa, ja tuhoja ilmoitettiin vähän. Myyräkannat kääntyivät voimakkaaseen kasvuun kesän myötä lähes koko maan eteläisessä puoliskossa ja paikoin Pohjois-Suomessakin.

Puiden yleistä terveydentilaa seurataan latvusten suhteellisen lehti- ja neulaskadon eli harsuuntumisasteen avulla. Puiden latvus­kunnon seurantaverkostoa laajennettiin vuonna 2004 kivennäismaiden lisäksi myös turve­maille. Seuranta-aloja oli yhteensä 594, joilla kasvoi yli 11 000 puuta. Turvemailla mäntyjen keskimääräinen harsuuntuminen vuonna 2004 oli 7,9 %, kuusten 18,5 % ja lehtipuiden 9,3 %, kun kivennäismailla vastaavat luvut olivat männyllä 9,1 %, kuusella 19,2 % ja lehtipuilla 12,5 %. Männyn harsuuntuminen on hieman vähentynyt ja kuusen ja lehtipuiden harsuuntuminen lisääntynyt kivennäismailla edellisestä vuodesta.

Lisätietoja :

  • Antti Pouttu, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus,
    puh. 010 211 2576 tai 050 391 2576, sähköposti: antti.pouttu @ metla.fi
  • Martti Lindgren (harsuuntuminen), Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus,
    puh. 010 211 2537, sähköposti: martti.lindgren @ metla.fi
  • Vuosikatsaus: Metsätuhot vuonna 2004

Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi