Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 22.2.2005

 

Poro- ja metsätalous yhteensovitettavissa ongelmista huolimatta

Ylälappilaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien asukkaat pitävät matkailua kuntiensa merkittävimpänä elinkeinona. Vastanneista lähes 60 prosenttia pitää porotaloutta tärkeänä ja vastaavasti metsätaloutta noin puolet.

Metsätalouden merkitys on suurin Inarissa, jossa 60 prosenttia vastanneista piti sitä merkittävänä paikallistaloudelle. Luonnonsuojelualueiden merkitys paikallistaloudelle tai Ylä-Lapin asuttuna pitämiselle nähtiin vähäisenä, alueet tukevat enemmänkin paikallisen kulttuurin ja elämäntavan säilymistä.

Kahdeksan vastaajaa kymmenestä ei halua kieltää mitään elinkeinoa Ylä-Lapissa. Vastaajat suhtautuivat metsätalouteen pääosin myönteisesti, kunhan työt tehdään metsurityönä. Porotalouden edustajilla ei ole yhtenäistä mielipidettä metsien käytöstä tai matkailusta, mutta heidän keskuudessaan ollaan muita seudun asukkaita enemmän huolissa metsätalouden tai matkailun haitallisista vaikutuksista porotaloudelle.

Ylälappilaiset suhtautuivat kriittisimmin luonnonsuojeluun ja metsätalouteen, mutta vain kymmenesosa vastanneista haluaisi kieltää näiden elinkeinojen harjoittamisen. Kuntien välillä ei ollut eroja, mutta ammattiryhmistä porotalouden edustajat olivat selvästi kriittisimpiä metsätaloutta kohtaan: noin kolmannes heistä haluaisi kieltää metsätalouden kokonaan, runsas kymmenesosa myös matkailun ja luonnonsuojelun.

Poro- ja metsätalouden yhteensovittamisen näkee noin puolet vastanneista myönteisesti ja kielteisesti kymmenesosa. Enontekiöläiset suhtautuvat yhteensovittamisen mahdollisuuteen hivenen kriittisemmin kuin utsjokelaiset tai inarilaiset. Myönteinen suhtautuminen yhteensovittamiseen on merkittävää, koska toisaalta noin 60 prosenttia porotalouden edustajista katsoo, että metsätaloudesta aiheutuu melko tai erittäin paljon haittaa porotaloudelle, muista ammattiryhmistä metsätalouden näkee haitalliseksi 20-30 prosenttia Mainittakoon, että noin puolet porotalouden edustajista katsoo vastaavan suuruista haittaa aiheutuvan matkailusta porotaloudelle.

Runsas puolet vastanneista ylälappilaisista oli tyytyväisiä nykyiseen maankäyttöjakaumaan. Ylälappilaisista noin neljännes katsoo, että porolaitumia on liikaa, kolmanneksen mielestä suojelualueita on liikaa ja vajaan viidenneksen mielestä metsätalouskäytössä olevia maita on liikaa. Inarilaisista vastanneista viidennes arvioi metsätalouskäytössä olevan maan osuuden liian suureksi. Enontekiöläiset olivat selvimmin sitä mieltä, että luonnonsuojelu- ja erämaa-alueita on liikaa.

Porotalouden edustajista noin 40 prosentin mielestä metsätalouden käytössä olevan maan osuus on liian suuri ja muissa ammattiryhmissä metsätalouden käytössä olevan maan osuuden arvioi liian suureksi 5-20 prosenttia vastaajista. Runsas puolet porotalouden edustajista koki, että porotalouden käytössä oleva maa-ala on riittämätön, muista vastanneista alle viidesosa katsoi, että porolaitumia on liian vähän. Porotalouden edustajat olivat suojelumyönteisimpiä, metsätalouden edustajat ja rakennus-, teollisuus- ym, työntekijät suojeluvastaisimpia.

Päätösvallan haluttiin olevan ennen kaikkea paikallisväestön käsissä . Eniten vierastettiin ylikansallista päätöksentekoa, EU:ta ja Greenpeacea.

Eri elinkeinoryhmien edustajat näkevät päätösvallan jakautumisen tarpeen eri tavoin. Porotalouden edustajista 40 prosenttia ei antaisi lainkaan päätösvaltaa metsäalan etujärjestöille, ja 75 prosenttia heistä antaisi paliskunnille paljon päätösvaltaa. Sitävastoin vain neljännes metsätalouden edustajista antaisi paliskunnille paljon päätösvaltaa. Metsä- ja porotalouden yhteensovittaminen nähdään yleisesti ottaen mahdollisena ammattiryhmästä riippumatta, kunhan asioista voidaan päättää mahdollisimman paikallisesti.

Ylälappilaisille suunnattu kyselytutkimus kuuluu Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö –pilottihankkeeseen , joka aloitettiin vuoden 2004 alussa ja päättyy huhtikuussa 2005.

Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka Ylä-Lapin asukkaat kokevat metsäluontoon pohjautuvien elinkeinojen merkityksen ja kannattavuuden sekä vaikutuksen porotalouden harjoittamismahdollisuuksiin. Pääpaino tarkastelussa oli poro- ja metsätalouden välisissä suhteissa. Tutkimus toteutettiin postikyselynä, joka suunnattiin 2220 satunnaisesti valitulle täysi-ikäiselle ylälappilaiselle. Heistä vastasi 36 prosenttia kyselyyn. Mielipiteiden ja asenteiden kattavuutta täsmennetään myöhemmin katoanalyysillä.

 

Tulosten julkistustilaisuuden ohjelma ja esitysten tiivistelmät (Saariselkä 22.2.2005):
  http://www.metla.fi/tapahtumat/2005/yla-lapin-metsat-saariselka/ohjelma.htm

Lisätietoja:


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi