Metsäntutkimuslaitos - Skogsforskningsinstitutet - Finnish Forest Research Institute

 

Takaisin tiedotteeseen

Ylijohtaja Hannu Raition juhlapuhe Metla-talon vihkiäisissä 7.2.2005

Metsäntutkimuslaitos uudistuu

Uusi organisaatio | Monipuolinen ja pitkäjänteinen tutkimus | Yhteistyö ja verkottuminen

Valtioneuvoston Suomi ja Eurooppa kansainvälisessä työnjaossa -raportin mukaan Suomen tutkimuksen tulevaisuus lepää kolmen klusterin varassa. Ne ovat tieto- ja viestintätekniikka, biotekniikka- ja metsäklusteri. Ehkä meidän pitäisikin alkaa puhua tietoyhteiskunnan asemesta bioyhteiskunnasta.

Myös metsäsektorin yhteisen European Technology Platform -esityksen kantavana ajatuksena on eurooppalaisen hyvinvoinnin turvaaminen nk. biotaloudella. Tämä tarkoittaisi siirtymistä öljyyn perustuvan talouden sijasta enemmän uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaan talouteen. Euroopassa on ehkä parhaat edellytykset maailmassa tuottaa nykyisen kaltaista tai ehkä parempaakin hyvinvointia kaikin puolin kestävästi panostamalla bio- ja metsäalan tutkimukseen..

Kun siis metsään huudetaan, niin mitä Metsäntutkimuslaitos vastaa?

Koska kysymys on tulevaisuudesta, niin tärkeintä on, että tutkijat kykenisivät ennakoimaan hyvissä ajoin muutoksia. Heidän tulisi kyetä haistamaan metsässä väreileviä heikkoja signaaleja. Tähän tarvitaan paitsi erityisalojen syvää osaamista myös kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, sitoa asiat suurempiin asiayhteyksiin ja etenkin laajaa keskinäistä vuorovaikutusta. Perinteisen metsäntutkimuksen lisäksi tulisi olla entistä enemmän hallinnon- ja tieteenalarajat ylittävää yhteistyötä. Vain näillä edellytyksillä pystymme ennakoimaan tulevaisuuden ongelmia ja haasteita sekä tuottamaan uusia innovaatioita ja käytännön sovelluksia.

Tulevaisuuden bioyhteiskunnalla on haasteenaan ennen kaikkea sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Vastikään on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön toimesta ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, joka asettaa metsäntutkijoille melkoisia haasteita.

Ilmastonmuutoksen myötä boreaalisen metsävyöhykkeen puuston kasvu lisääntyy ja puurajan odotetaan siirtyvän pohjoisemmaksi. Metsien kasvun parantuminen on merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttama suotuisa vaikutus, jonka seurauksena hakkuumahdollisuutemme kasvavat. Onhan viime aikoina esitetty myös ajatuksia siitä, että metsäpolitiikkaa tulisi tehostaa niin, että hakkuumahdollisuutemme nousevat 100 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Metsien kasvun parantuminen on myös positiivinen asia bioenergian näkökulmasta. Energiakysymykset varmasti ovat keskeinen aihe bioyhteiskunnassa.

Ilmastonmuutoksella tulee olemaan myös monia haitallisiakin vaikutuksia. Viime päivinä metsäväkeäkin on puhutelleet ilmastonmuutokseen liittyen eri puolilla Eurooppaa metsiä kohdanneet myrskytuhot, viimeksi Etelä-Ruotsissa ja Baltian maissa. Mitäpä tapahtuisi, jos Suomikin joutuisi yllättäen Ruotsia nyt kohdanneen myrskytuhon kohteeksi. Olemmeko varautuneet siihen?

Tutkijoiden ja miksei myös käytännön metsätalouden olisi ehkä aika laatia vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia hyvissä ajoin tulevaisuuden varalle. Minusta sama koskee myös muita onnettomuuksia oli se sitten myrskytuho tai vaikkapa vakava radioaktiivinen laskeuma. Metsäntutkimuslaitoksen on myös kannettava oma kortensa yhteiseen kekoon näissä asioissa. Metla onkin pyrkinyt tehostamaan viime aikoina yhteistyötä mm. Ilmatieteen laitoksen kanssa. Maaliskuun lopussa Metla ja Ilmatieteen laitos yhdessä Metsähallituksen kanssa järjestää korkean tason päättäjille kansainvälisen ilmastonmuutosta käsittelevän seminaarin Pallastunturilla, missä molemmilla tutkimuslaitoksilla on runsaasti ilmastonmuutokseen liittyvää yhteistoimintaa.

Tulevaisuuden bioyhteiskunta tarvitsee myös tutkimustietoa metsien monimuotoisuuden suojelun ja suojelupolitiikan yhteiskunnallisista vaikutuksista. Haasteena on metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen sovittaminen metsätalouteen ja muihin metsiin pohjautuviin elinkeinoihin taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Hyväksyttävän suojelupolitiikan suunnittelu edellyttää tietoa paitsi erilaisten ohjauskeinojen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, myös vaikutusten jakautumisesta eri toimijoiden ja alueiden kesken. Lisäksi on tunnettava metsäsektorin toimintaympäristön muutosten vaikutukset. Näihin haasteisiin Metla pyrkii löytämään vastauksia uudella, tänä vuonna alkaneella kuusivuotisella tutkimusohjelmalla, jonka nimenä on "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset".

Tulevaisuuden bioyhteiskuntaa luonnehtii varmasti myös puurakentaminen, jonka suosio on kokoajan kasvamassa. Ihmisten ympäristötietoisuus ja esteettiset arvot, lisääntyvä tutkimustieto puun ominaisuuksista ja rakentamistavoista sekä lainsäädännön muutokset ovat osaltaan edistäneet puurakentamisen uutta tulemista. Metla on ollut tässä kehityksessä mukana perustamalla jo vuonna 2002 Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki - tutkimusohjelman, jonka tavoitteena on turvata kotimaisen puun menekkiä ja monipuolistaa puunkäyttöä. Tutkimusohjelmaa koordinoi professori Erkki Verkasalo täältä Joensuusta käsin. Tässä ohjelmassa arvioidaan lisäksi metsäteollisuustuotteiden kysyntää muuttuvassa toimintaympäristössä asiakas- ja markkinalähtöisesti. Ohjelma tukee osaltaan myös valtakunnallista puutuotealan elinkeinopoliittista ohjelmaa kuten myös puurakentamisen ja puun käytön edistämisohjelmia.

Tänään juhlinnan kohteena oleva Metla-talo on ollut julkisuudessa paljon esillä, enkä ihmettele, kun näitä tiloja katsoo. Metla-talo on hyvä osoitus siitä, että modernin toimistorakennuksen voi rakentaa innovatiivisesti muustakin kuin lasista ja teräksestä.

Tulevaisuuden bioyhteiskunnassa metsiä tultaneen hyödyntämään monella tavalla ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Metsistämme on jo nyt löydetty lukuisia terveydelle merkittäviä tuotteita, kuten Ksylitol ja Benecol. Lingnaaneista saadaan ehkä 2000-luvun uusi suomalainen menestystarina. Lignaaneja on erityisesti kuusen ja männyn sisäoksien pihka-aineissa. Lignaaneilla uskotaan olevan lääkinnällisiä ja terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia, sillä ne ovat antioksidantteja. Ehkäpä eri puulajien puuaineen rakenteen ja kemian parempi tuntemus ja siihen tukeutuva kehitystyö tuottavat tulevaisuudessa paitsi lääkeaineita niin kuka ties vaikka uuden paperin kaltaisen innovaation. Metsien ja puiden roolia ihmisen terveyden hyvinvoinnin kannalta pyritään edistämään yhteisin eurooppalaisin ponnistuksin EU:n rahoittaman COST -verkostohankkeen avulla, jonka syntymiseen Metsäntutkimuslaitoskin vaikutti merkittävällä tavalla.

Uusi organisaatio

Vaikka metsäntutkimus on tulevaisuudessa entistä laaja-alaisempaa , Metlan tutkimushankkeissa tulee painottua yhteiskunnan tiedontarpeet. Metlan tehtävä on toimia yhteiskunnan ja metsäsektorin tietopalvelijana. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta pitää olla kaikessa tutkimuksessa, tutkimusta ei tule tehdä vain tutkimuksen vuoksi.

Parhaillaan Metlassa on käynnissä strategian uudistaminen ja siihen liittyen tulevien tutkimuksen painoalojen määrittely yhteistyössä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Tulemme määrittelemään tutkimusalueet, joilla Metlan kannattaa tutkimustoimintaa harjoittaa. Samassa yhteydessä Metlan toimintojen asema määritellään niin, että emme tee tarpeettomasti päällekkäistä tutkimusta muiden organisaatioiden kanssa.

Vaikka Metsäntutkimuslaitos täyttää tänä vuonna jo 88 vuotta, eläkkeelle en sitä päästä. Edessä on uudistuminen. Tavoitteenamme on uudistaa sekä organisaatio että toimintakulttuuri. Samalla pyrimme lisäämään tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Tulevaisuuden Metlan tulee olla vaikuttava, dynaaminen, reagointikykyinen ja alati uudistuva organisaatio. Tämä tarkoittaa keskittymistä ydintoimintoihin, siis tutkimukseen ja tutkimustiedon välitykseen, verkostomaisessa organisaatiossa, joka toimii monipuolisesti.

Vuosien saatossa Metla on kehittynyt alansa johtavaksi tutkimuslaitokseksi, jonka tuottamaan tietoon edelleenkin vakaasti luotetaan. Tähän on tietenkin tarvittu vankkaa osaamista ja kovaa uurastusta. Hoitaaksemme tutkimuslaitoksena meille asetetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla meidän tulee huolehtia siitä, että Metla koetaan kilpailukykyiseksi työnantajaksi ja että sen henkilöstö viihtyy ja jaksaa työssään hyvin. Työhyvinvointi kaikkine osa-alueineen tulee olemaan myös uuden strategiamme yksi tärkeä osa. Johtamisessa tulee korostua hyvä hallintokulttuuri, tulevaisuuden ennakointi, laatu, kyky ja tahto tehdä priorisointeja sekä jatkuvaa oppimista ja kehitystä tukeva kulttuuri. Uskon vakaasti, että uusi organisaatio on toiminnassa jo vuoden 2006 alussa.

Monipuolinen ja pitkäjänteinen tutkimus

Metsäntutkimuslaitoksen alkuvuosina toiminta keskittyi ennen kaikkea metsänhoidon menetelmien kehittämiseen sekä metsävarojen riittävyyden turvaamiseen. Varsin nopeasti tutkimusten aihepiiri laajeni, ja tänä päivänä Metsäntutkimuslaitos tutkii monipuolisesti niin metsien ekologiseen, taloudelliseen kuin sosiaaliseenkin kestävyyteen liittyviä aihealueita. Nykyisin Metla on merkittävä eurooppalainen tutkimusorganisaatio, jossa työskentelee lähes tuhat ihmistä ja jonka tutkimusasema- ja tutkimusmetsäverkko ulottuu Tammisaaren Solbölestä Kilpisjärvelle.

Pitkäjänteisyys on ollut kautta aikojen yksi Metlan tutkimuksen vahvuuksia. Metla aloitti jo 1920-luvulla valtakunnallisen tutkimusmetsäverkoston sekä niihin liittyvien kenttäasemien ja toimipisteiden perustamisen. Vanhimmat yhä seurannassa olevat kokeet on perustettu jo 1800-luvulla. Vuosikymmeniä kertynyt kenttäkoeaineisto muodostaa ainutlaatuisen perustan pitkäjänteiselle tutkimukselle ja palvelee monipuolisesti myös tutkimustulosten havainnollistamista ja käytäntöön saattamista.

1960-luvulta lähtien tutkimustoimintaa on määrätietoisesti vahvistettu myös maakunnallisesti. Ensimmäinen varsinainen maakunnallinen tutkimusasema perustettiin Parkanoon vuonna 1961. Tutkimusasemien kuopus, Kannus, täytti viime vuonna sekin jo 20 vuotta. Nykyisin tutkimusasemaverkko kattaa koko Suomen.

Joensuussa Metsäntutkimuslaitoksen toiminta alkoi vuonna 1981. Runsaassa parissa kymmenessä vuodessa Joensuun tutkimuskeskuksesta on tullut määrätietoisen työn tuloksena yksi merkittävimpiä Metlan ja miksei koko suomalaisen metsäntutkimuksenkin tutkimusyksiköitä. Puutiede, metsänhoito ja sen ympäristövaikutukset, metsäsuunnittelu, yrityksen taloustiede, metsäteknologia ja kansainvälinen metsätalous ovat täällä valtakunnallisesti johtavia ja kansainvälisestikin arvostettuja tieteenaloja. Huomionarvoista on myös, että tutkimuslaitoksen 20 professorin virasta kuusi on sijoitettuna Joensuuhun. Jatkossakin Metla panostaa resurssiensa sallimissa rajoissa Joensuun yksikkönsä vahvistamista.

Metla on ollut varsin kaukonäköinen perustaessaan jo vuosikymmeniä sitten vahvan alueellisen toimintaverkoston. Tutkimusasemaverkostoa alueellisesti laajennettaessa on pyritty mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja erityiskysymykset - samalla, kun on luotu toimiva lähiverkosto tiivistämään ja vahvistamaan yhteistyötä tutkimuksen, alueellisten tiedon käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Metlan uuden organisaatiorakenteen täytyy kuitenkin tukea laitoksen yhtenäisyyttä. On vain yksi Metsäntutkimuslaitos.

Yhteistyö ja verkottuminen

Ympäristökysymysten myötä ja ihmisten arvomaailman muuttuessa myös metsiin liittyvät tietotarpeet ovat lisääntyneet ja kasvaneet. Samaan aikaan yhä lisääntyvä kansainvälisyys on asettanut tutkimus- ja tiedemaailmalle jatkuvasti uusia haasteita. Tästä hyvänä esimerkkinä meillä on metsäsertifiointi, jonka kehittämistä Joensuun tutkimuskeskuksen johtaja Jari Parviainen ja monet Joensuun tutkimuskeskuksen tutkijoista ovat olleet viemässä eteenpäin.

Talousmetsien metsänhoidon tarkistusvälineeksi kehitetyllä vapaaehtoisella metsäsertifioinnilla on noin kymmenen vuoden historia. Metsäsertifiointi täydentää muita metsien hoidon ohjausvälineitä ja varmistaa sen, että metsien monimuotoisuus otetaan riittävästi huomioon. Sertifioinnissa yhdistyvät monitahoiset intressit: metsätalouden ohella sertifiointi koskettaa mm. puutuotteiden kauppaa, jatkojalostusta, markkinointia, lehtien painamista ja kustantamista, ympäristökysymyksiä, kuluttajien käyttäytymistä ja jopa metsänomistajien oikeusturvaa. Siksi ei ole mikään yllätys, että sertifioinnista on tullut kiistakapula ympäristöjärjestöjen ja metsätalouden välille. Keskusteluun on samalla sekoittunut arvoasetelmia, jotka hämärtävät sertifioinnin tavoitteet ja menetelmästä syntyvän kokonaiskuvan.

Metsäntutkimuksen rooliin kuuluu neutraali, tietoon ja analyysiin perustuva lähestymistapa. Joensuun tutkimuskeskuksessa on tehty pitkään uraa uurtavaa työtä metsäsertifioinnin edistämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti. Eri osapuolista riippumaton, tutkimustietoa soveltava toiminta on saavuttanut uskottavuutta, ja profiloi Joensuuta ajan tasalla, jopa edelläkävijänä kulkevasta tutkimusyksiköstä. Metsäsertifiointi on voitu erottaa suojelusta, ympäristökampanjoiden tavoitteita on saatu palautettua tutkimustietoon nojautuviin realistisiin uomiin, ja kestävyys on pidetty moniulotteisena, puuntuotannon ja suojelun ohella myös metsien monikäyttö-, kulttuuri- ja virkistysmerkityksen sisältävänä käsitteenä. Tämä käytännön esimerkki osoittaa sen, kuinka tutkimus voi olla mukana myös kiistanalaisten kysymysten käsittelyssä, ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden ratkaisemisessa.

Metsäntutkimuslaitoksen verkottuminen toisten tutkimusorganisaatioiden, tutkimustiedon välittäjien ja tiedon käyttäjien kanssa on ensiarvoisen tärkeää, koska metsäluonnon ja metsätalouden kannalta olennaiset tutkittavat ongelmat ja tutkimusaiheet löydetään yhteistyöllä. Verkottuminen on usein välttämätöntä myös tutkimuksen rahoituksen hankkimiseksi. Yhteistyöllä voidaan myös tehostaa ja nopeuttaa tutkimustiedon saattamista alan toimijoiden käyttöön.

Sekä yksittäinen tutkija, koko tutkimusyhteisö että tutkimusrahoituspäätöksiä tekevät tahot kohtaavatkin nykyisin hyvin monitahoisia vaatimuksia. On oltava tieteellisesti korkeatasoinen tutkija, taidokas lobbari ja omien tutkimusaiheiden markkinoija, vuorovaikutus- ja viestintätaidoiltaan suvereeni yhteistoimija.

Metla on arvostettu tutkimuslaitos, jonka työ on yhteiskunnallisesti merkittävää. Työmme tuloksiin perustuvat monet päätökset nyt ja tulevaisuudessa. Uskon vakaasti, että hyvällä yhteishengellä ja -työllä sekä edistyksellisellä ja luovalla toimintatavalla ja asenteella rakennamme entistäkin vaikuttavamman ja arvostetumman Metlan.

Meidän on yhdessä - Metla mukaan luettuna - viestittävä hyvästä metsäalasta ja siitä, että metsiämme hoidetaan ja käytetään kestävästi. Myös opiskelijat ja nuoret on huomioitava, hehän ovat jatkossa avainasemassa.

Omasta ja Metsäntutkimuslaitoksen puolesta parhaat kiitokset kaikille, jotka ovat edesauttaneet Metla -talon syntyyn. Innoittakoon tämä upea työympäristö asukkaansa entistä vaikuttavampiin tuloksiin ja uusiin tulevaisuuden innovaatioihin.

Metsäntutkimuslaitos
Metla -talon vihkiäiset
Joensuu, 7.2.2005
Ylijohtaja, professori Hannu Raitio

 

Alkuun/Top Sivun alkuun/Top of page


Päivitetty: 7.2.2005/SaMu Palaute/comments Metla