Metsäntutkimuslaitos - Skogsforskningsinstitutet - Finnish Forest Research Institute

 

Takaisin tiedotteeseen

Jari Parviaisen juhlapuhe Metla-talon vihkiäisissä 7.2.2005

Metla-talo oli viiden vuoden projekti

Toimiva alueellistamisen esimerkki | Puisen Metla-talon syntyhetki | Metla-talo symbolisoi koko Joensuun metsäosaamista

Arvoisa Eduskunnan puhemies, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat

Metsäntutkimuslaitos on toiminut Joensuussa 24 vuotta. Johtajan ja kolmen tutkijan tutkimusasema on kasvanut tänä aikana 130 työntekijän tutkimuskeskukseksi, jossa tutkijoiden määrä on liki 80. Tänään käyttöönsä vihittävä puinen Metla-talo on kolmas Metlan rakennus yliopiston kampusalueella. Kaikkia rakentamis- ja kehitysvaiheita on sävyttänyt valtakunnallinen, aluepoliittinen keskustelu.

Ensimmäinen Metlan rakennus valmistui 22 vuotta sitten, kun eduskuntakeskustelun jälkeen oli päätetty perustaa metsäntutkimusasema Joensuuhun ja aloittaa vuotta myöhemmin korkein metsäopetus yliopistossa. Toinen rakennus, tutkimusaseman laajennusosa, Borealis- talo, otettiin käyttöön 10 vuotta sitten. Sen taustalla oli aiemmin käyty eduskuntakeskustelu koko Metsäntutkimuslaitoksen siirrosta Joensuuhun.

Uusin kehitysvaihe alkoi tarkalleen viisi vuotta sitten. Ajatus tutkimusaseman laajentamisesta erityisesti professorin virkoja perustamalla oli itänyt jo vuosia. Laajentuminen sai kuitenkin todellisen sysäyksen tammikuussa 2000, kun maakunnallinen ns. tohtorihattulähetystö vieraili kolmessa eri ministeriössä. Hanke sai silloisen pääministeri Paavo Lipposen ja maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän tuen, ja hallitus päätti iltakoulussaan vahvistaa metsäntutkimusta Joensuussa.

Päätöksellä haluttiin edistää alueellista metsäalan talous- ja yritystoimintaa sekä ratkaista pääkaupunkiseudulla syntyneitä Metlan toimitilaongelmia. Joensuun pysyvä henkilöstö sovittiin kaksinkertaistettavaksi ja uudet tilat päätettiin rakentaa. Samanaikaisesti Metlan Vantaan ja Helsingin tutkimusyksiköt päätettiin sulauttaa yhteen ja siirtää muutoksessa vapautuvia virkoja Joensuuhun.

Tutkimuskeskuksen kehittämisessä onkin edetty ripeästi. Viiden vuoden aikana uusia pysyviä virkoja on luotu yli 40, projektityöntekijöitä on palkattu sama määrä ja uusi rakennus on nyt valmis. Kehittämisvaiheen päättyessä vuonna 2008 tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä 170-180 työntekijää, joista 100 on vakinaisia.

Toimiva alueellistamisen esimerkki

Päätös on osoittautunut sekä tiede- että aluepoliittisesti toimivaksi. Uudet professorien vetämät tutkimusalat; metsäsuunnittelu, metsänhoito ja sen ympäristövaikutukset, puutiede, metsäteknologia , yrityksen taloustiede ja kansainvälinen metsätalous ovat valtakunnallisesti johtavia ja kansainvälisesti arvostettuja. Jo nyt voidaan sanoa, että tutkimuskeskus on johtava metsäntutkimusyksikkö Itä-Suomessa. Tutkimuskeskukseen kuuluu myös Kolin kansallispuisto.

Tutkimuskeskuksen asiantuntijakysyntä ja -palvelu on laajaa. Joensuun Metlan osaamisen kysynnästä kertoo se, että ulkopuolisen projektirahoituksen osuus vuotuisesta toimintarahasta on yli 30 %, mikä on suurempi kuin yhdelläkään Metlan toisella toimintayksiköllä.

Puisen Metla-talon syntyhetki

Minulta on usein kysytty, kuinka idea puiseen uudisrakennukseen syntyi. On vaikea nimetä yksittäistä hetkeä, mutta konkreettisimmin ajatus puisesta Metla-talosta liittyy viiden vuoden takaiseen puurakentamiskeskusteluun. Vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hallitus oli tehnyt päätöksen Joensuun metsäntutkimuksen vahvistamisesta, vihittiin käyttöönsä Lahden Sibeliustalo, joka on yksi tärkeimmistä uuden puurakentamisen referenssikohteista Suomessa.

Perinteinen Suomen metsämiesten vuotuinen kokoontuminen, Metsäviikko, pidettiin samana keväänä Helsingin sijaan poikkeuksellisesti Sibeliustalossa. Kun samaan aikaan jo viriteltiin Joensuun laajentamisen ensimmäisiä suunnitelmia, oli helppo jatkaa ajatustasolla puurakentamista Joensuuhun. Avaimena tämän rakennuksen syntymiselle oli se, että voitiin järjestää arkkitehtikilpailu. Sen voitti arkkitehtitoimisto SARC, talon pääsuunnittelijana Antti-Matti Siikala.

Puurakentaminen istuu erinomaisesti Joensuun tutkimuskeskuksen profiiliin. Täällä toimii puutieteen professorin vetämä noin 10 tutkijan suuruinen työryhmä ja täältä koordinoidaan valtakunnallista puuntutkimusohjelmaa. Puurakentamisen teemaa selvittää myös yrityksen taloustieteen professorin vetämä usean tutkijan työryhmä. Puurakentamisteeman ajankohtaisuudesta kertoo se, että tämän viikon perjantaina ja lauantaina järjestämme Joensuussa kansainvälisen puurakentamisseminaarin.

Ensimmäisenä ja suurimpana puisena toimistorakennuksena Suomessa Metla-talo on tärkeä puurakentamisen esimerkkikohde. Erityistavoitteena oli suomalaisen puun uusi ja innovatiivinen käyttö. Tutkimusorganisaationa olemme aloittaneet selvitykset Metla-talon elinkaari-analyysista yhdessä VTT:n kanssa, teemme kustannus- ja materiaalivertailuja puu- ja teräsbetonirakentamisen välillä sekä selvitämme puunkäytön tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tulokset näistä valmistuvat parin viikon sisällä.

Esimerkkinä tuloksista voidaan sanoa, että puuta on tarvittu noin 2000 m 3 , mikä vastaa noin 20 ha metsää. Tähän puumäärään on sidottu noin 600 tonnia hiiltä. Se vastaa päästömäärä, mikä syntyy, kun autolla ajetaan noin 10 miljoonaa kilometriä. Päästökaupassa puumäärän sisältämä CO2 merkitsisi 25 000- 65 000 euroa päästötonnin hinnasta riippuen. Onkin toivottavaa, että Metla-talossa kehitetyt rakentamisratkaisut ja toimintamallit löytävät uusia käyttökohteita myös muussa puurakentamisessa.

Metla-talo symbolisoi koko Joensuun metsäosaamista

Metla-talo vahvistaa metsäosaamisen merkitystä ja näkyvyyttä Joensuussa. Metsäntutkimuslaitoksen ohella Joensuussa toimii myös muita metsäalan tiedon tuottajia ja soveltajia: Joensuun yliopisto ja sen metsätieteellinen tiedekunta, Euroopan metsäinstituutti, Joensuun Tiedepuiston Puugia- puuteknologiakeskus sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Yhdessä nämä viisi itsenäistä yksikköä muodostavat harvinaisen metsäosaamiskeskittymän Suomessa ja Euroopassa. Joensuussa on yli 150:n akateemisesti koulutetun tutkijan ja metsäosaajan yhteisö, joiden toimintaa tukee liki 100:n muun työntekijän työ.

Metla-talo on meille tärkeä imagotekijä, sillä omaleimaisen rakennuksen ansiosta erottumme kampusalueella. Lähekkäin sijaitsevat monitoimihalli Joensuu Areena ja Metla-talo muodostavat nähtävyyskohteen ja vierailupaikan puurakentamisesta kiinnostuneille.

Aiemmat rakennukset olemme luovuttaneet yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan käyttöön. Tässä Metla- talossa työskentelee lisäksemme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Joensuun yksikkö, sekä myös Joensuun yliopiston tutkijoita ja opettajia siihen saakka, kunnes toimintamme ovat kasvaneet täyteen mittaan.

Ilman valtiovallan linjauspäätöksiä ja erillistukea metsäntutkimus ei olisi kehittynyt Joensuussa näin ripeästi. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakunta ovat merkittävällä tavalla tukeneet koko 24 vuoden ajan Joensuun metsäosaamista.

Esitän parhaimmat kiitokseni eduskunnan puhemies Paavo Lipposelle, tohtori Kalevi Hemilälle, maa- ja metsätalousministeriölle, Joensuun kaupungille, sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle tuesta metsäntutkimuksen edistämisessä Joensuussa. Samalla kiitän maakunnan kansanedustajia tuesta ja ponnisteluista, joilla valtion talousarvioon on saatu lähes miljoonan euron suuruinen pysyvä tutkimuskeskuksen kehittämisraha sekä Metla-talon lisävuokrakulujen määräraha. Erityisesti kiitän talon rakentamisen käytännön toteuttajia; rakennuttajaa ( Senaatti-kiinteistöt), suunnittelijoita ja kaikkia rakentajia tästä uutta rakentamiskulttuuria synnyttävästä hankkeesta.

Tämä päivä on tärkeä Metsäntutkimuslaitokselle Joensuussa. Sanotaan, että ” puutalossa asuu tyytyväinen asukas”. Kolmen kuukauden kokemuksella voin vahvistaa tämän lausuman. Metla-talo on osoittautunut todella toimivaksi ja miellyttäväksi työympäristöksi.

Olemme mielissämme ja ylpeitä siitä, että tällainen kansainvälisesti kiinnostava puurakentamiskohde on voitu toteuttaa ja että Metsäntutkimuslaitos voi myös puisen toimitalonsa kautta kertoa toiminta-ajatuksestaan.

Tervetuloa Metla-talon vihkiäistilaisuuteen.

Metsäntutkimuslaitos
Metla -talon vihkiäiset
Joensuu, 7.2.2005
Tutkimuskeskuksen johtaja, Jari Parviainen

 

Alkuun/Top Sivun alkuun/Top of page


Päivitetty: 7.2.2005/SaMu Palaute/comments Metla