Metsäntutkimuslaitos

 

Väitös: Koivujen kasvun ja kestävyyden vaihtelu

FM Jaana Laitinen on biologian alan väitöskirjassaan tutkinut, miten rauduskoivujen perimä, kehitysvaihe ja kasvuympäristö vaikuttavat koivujen kasvuun ja kelpaavuuteen kasvinsyöjänisäkkäille. Tutkimuskohteina olivat lähisukuiset rauduskoivulajit Suomesta, Alaskasta ja Japanista sekä niitä ravintonaan käyttävät metsäjänis ja peltomyyrä. Tutkimuksen mukaan jänis valikoi peltomyyrää tarkemmin koivuravintonsa. Mieluummin jänis syö suomalaista kuin vierasperäistä koivua. Myös maan lannoittaminen vaikuttaa koivun menekkiin.

Tutkimuskoivut kasvatettiin ruukuissa ja pakettipellolla Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusasemalla. Koivujen alttiutta metsäjäniksen syönnille tutkittiin Joensuun ympäristössä ja Mekrijärven tutkimusasemalla. Peltomyyrillä syöttelykokeet tehtiin Metlan koeasemalla Lopella.

Talvisin, lumen peittäessä maan, metsäjänis ja peltomyyrä käyttävät ravinnokseen puiden taimia. Runsaslukuisina esiintyessään kasvinsyöjät saattavat aiheuttaa suurta vahinkoa koivutaimikoille. Koivuilla on kuitenkin kasvinsyöjiä ja kasvitauteja vastaan kemiallisia suojamekanismeja eli niin sanottuja sekundaariaineita. Rauduskoivujen taimilla erityisen tehokkaasti kasvinsyöjiä karkottavat puolustusyhdisteet eli terpeenit ovat tiivistyneet kuoren pinnalle erityisiin hartsinystyihin.

Väitöskirjassa osoitettiin, että koivun puolustusyhdisteiden tasoon vaikuttavat perimän lisäksi kasvuympäristö ja kehitysvaihe. Tutkimuksen mukaan Suomeen tuodut vierasperäiset koivut kelpaavat metsäjänikselle huonommin kuin suomalainen rauduskoivu. Tuodut, pellolla kasvatetut koivut selvisivät kuitenkin suomalaista koivua heikommin elossa. Väitöskirja paljasti myös, että yksivuotiaat, lannoittamattomassa maassa kasvaneet koivuntaimet kelpasivat jänikselle paremmin kuin lannoitetussa maassa kasvaneet. Koivujen vanhetessa tilanne muuttui päinvastaiseksi: optimaalisissa ravinneoloissa kasvaneet koivut kelpasivat jänikselle paremmin kuin huonoissa oloissa kasvaneet koivut. Myös puolustusaineiden määrä ja laatu muuttuivat koivun taimen kehityksen myötä. Niitä oli eniten kolmevuotiaissa taimissa, jotka ovat helposti sekä taimen tyveä vaurioittavien myyrien että lumen yläpuolella vesoja syövien jänisten saatavilla.

Tutkimukset osoittivat edelleen, että jänis valikoi tarkemmin koivuravintonsa kuin peltomyyrä. Tämä saattaa johtua siitä, että jäniksellä suurempana ja liikkuvampana nisäkkäänä on mahdollisuus valita tarkemmin ravintonsa kuin lumen alla liikkuvalla myyrällä. Metsäjäniksen tarkempi valikoivuus saattaa johtua myös siitä, että talvella pääasiassa vain puuvartisia kasveja käyttävänä se on sopeutunut aistimaan herkemmin kemiallisia laatueroja puuyksilöiden välillä.

Nämä tutkimukset osoittavat, että koivun kasvu ja kelpaavuus kasvinsyöjänisäkkäille on sidoksissa koivun perimään, mutta kelpaavuuden vaihtelua aiheuttavat myös koivun kehitysvaihe ja kasvuympäristö. Tämän vuoksi on syytä tehdä jatkotutkimuksia, jotta selviäsi tarkemmin, millaiset koivulajit tai genotyypit ja taimien kasvatusolosuhteet olisivat parhaat viljelykoivujen kestävyyden lisäämisen kannalta.

Lisätietoja:

  • tutkija Jaana Laitinen, Joensuun yliopisto, p. (050) 5701588, sähköposti jaana.s.laitinen@joensuu.fi
  • erikoistutkija Matti Rousi, Metsäntutkimuslaitos, p. 010 211 4230, sähköposti matti.rousi@metla.fi

 


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi