Metsäntutkimuslaitos

Tiedote 24.09.2004

Hirvenmetsästäjien tavoitteena noin 100 000 yksilön hirvikanta
Metsästäjillä ei enää suurta halukkuutta lisätä resursseja hirvenmetsästykseen

Hirvijahti alkaa jälleen Etelä-Suomessa lauantaina 25.9. Tänä vuonna kaadettaneen noin 68 000 hirveä. Metlan tuoreen tutkimuksen mukaan hirvenmetsästäjät tavoittelevat noin 100 000 yksilön kantaa metsästyksen jälkeen. Toiveeseen hirvikannan koosta vaikuttavat hirvenmetsästykseen osallistumisen motiivit metsänomistusta enemmän.

Hirviä on kaadettu kahtena viime vuonna noin 85 000 yksilöä vuodessa. Ennätyksellisten jahtien tuloksena hirvien talvikanta pieneni yli 120 000 yksilöstä noin 92 000 - 98 000 yksilöön. Tänä vuonna kaadettaneen arviolta noin 68 000 hirveä.

Hirvenmetsästäjät tekevät hirvenmetsästyksen yhteydessä runsaasti vapaaehtoista työtä. Metlassa toteutetun, metsästäjille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan metsästäjät käyttivät vuonna 2002 jahdissa keskimäärin lähes 16 päivää. Suuri osa hirvenmetsästäjistä ei ollut halukkaita käyttämään enää nykyistä enemmän aikaansa hirvenmetsästykseen. Toisaalta saalis oli mittava, keskimäärin 72 kiloa hirvenlihaa metsästäjää kohti. Hirvenmetsästyksen välittömät kustannukset olivat keskimäärin 450 euroa, eli runsaat kuusi euroa lihakiloa kohti.

Tutkimuksen mukaan hirvenmetsästäjistä noin kaksi kolmannesta toivoi pienempää hirvikantaa ja kolmannes piti vuoden 2002 (n. 120 000 yksilön) hirvikantaa sopivana. Hirvenmetsästäjät suhtautuivat kuitenkin hirvikannan pienentämiseen suhteellisen varovaisesti, sillä vain 14 prosenttia halusi pienentää hirvikantaa enemmän kuin 20 prosenttia. Hirvenmetsästäjien tavoitteelliseksi hirvien talvikannan kooksi arvioitiin tulosten perusteella noin
100 000 yksilöä.

Hirvenmetsästykseen osallistumisen motiiveilla ja hirvikannan toivotulla koolla on selkeä yhteys. Sen sijaan metsänomistus ei juurikaan vaikuttanut toivottuun hirvikannan kokoon. Metsänomistajia hirvenmetsästäjistä oli yli puolet. Hirvenmetsästäjät eivät toisin sanoen ole yhtenäinen ryhmä, jolla olisi yhdensuuntainen tavoite pitää yllä suurta hirvikantaa. Pienehkö osa (13 %) hirvenmetsästäjistä on mukana päämotiivinaan saaliin saaminen. Osa on mukana nauttien yhdessäolosta ja metsästystapahtumasta. Hirvenmetsästäjistä kuitenkin useampi kuin joka neljäs käy hirvimetsällä päämotiivinaan pienentää hirvien aiheuttamia metsä- ja liikennevahinkoja. He toivoivat muita useammin pienempää hirvikantaa.

Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa selvitetään hirvien ja hirvenmetsästyksen tuottamia hyötyjä ja haittoja metsästäjille, metsänomistajille, yksittäisille kansalaisille sekä maaseudun elinvoimaisuudelle.

Lisätietoja:
Leena Petäjistö, Metla, p. 010 211 2235, sähköposti: leena.petajisto@metla.fi
Jukka Aarnio, Metla, p. 040 753 6854, sähköposti: jukka.aarnio@metla.fi

Julkaisu:
Petäjistö, L. ym. 2004. Hirvenmetsästäjien motiivit ja käsitykset sopivasta hirvikannan koosta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 928. Tilaukset: Metsäntutkimuslaitos, kirjasto, PL 18, 01301 Vantaa, p. 010 211 2200, f. 010 211 2201, s-posti: kirjasto@metla.fi


Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte
Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi