Ajankohtaista tutkimustietoa virkistysalueiden käytöstä, sahakoivun laadusta ja metsäteiden lisärakentamisesta

Virkistysalueiden käyttäjät korkeastikoulututettuja

Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ovat keskimääräistä korkeamman koulutuksen saaneita ja työskentelevät muita useammin toimihenkilöinä. Alueiden käyttäjät olivat yleensäkin aktiivisia ulkoilun harrastajia. Myös alueiden sijainti kotikunnan läheisyydessä lisäsi alueen käytön todennäköisyyttä. Alueiden käytön määrää puolestaan lisäsi alueiden runsaus vastaajan kotikunnassa, vastaajan itäsuomalaisuus tai asuminen yli 100 000 asukkaan kaupungissa.

Vaikka virkistyskäyttöön varustetut valtion alueet kuten, kansallispuistot, erämaa-alueet ja valtion retkeilyalueet palvelevat sekä luonnonsuojelua että virkistyskäyttöä, alueilla ulkoileviin väestöryhmiin on kiinnitetty aiemmin melko vähän huomiota. Alueiden käyttömahdollisuuksien kehittäminen edellyttäisi myös alueilla vähän tai ei ollenkaan käyvien väestöryhmien tarpeiden ja käytön esteiden selvittämistä.

Artikkeli: Virkistyskäyttöön varustettujen valtion alueiden käyttäjät ja käytön määrä eri väestöryhmissä -
Eija Pouta, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Alkuun

Virkistysalueet | Sahakoivun laatu | Metsäteiden lisärakentaminen | Lisätietoja ja tilaukset

Sahakoivun laadussa eroja eri metsikkötyyppien välillä

Kuusivaltaisten sekametsiköiden hieskoivut ovat vähäoksaisempia kuin puhtaiden koivikoiden hieskoivut. Rauduskoivuissa erot ovat pienempiä. Hieskoivujen runkotilavuus oli puolestaan selvästi pienempi kuin rauduskoivujen, mutta muut tutkitut ominaisuudet eivät eronneet toisistaan merkittävästi koivulajien välillä.

Tutkimuksessa verrattiin puhtaissa hies- ja rauduskoivikoissa ja kuusi-koivusekametsiköissä kasvaneiden koivurunkojen teknistä laatua viljavilla kivennäismailla. Metsikkötyyppien erojen lisäksi tutkittiin puuston tiheyden ja koon vaikutusta koivun laatuun.

Artikkeli: Sahakoivun laatu puhtaissa koivikoissa ja kuusi-koivusekametsiköissä - Hanna Kaurala,
Henrik Heräjärvi & Erkki Verkasalo

Alkuun

Virkistysalueet | Sahakoivun laatu | Metsäteiden lisärakentaminen | Lisätietoja ja tilaukset

Paikkatietoaineistoista apua metsäteiden lisärakentamistarpeen selvittämiseen

Uusien metsäteiden rakentamistarve riippuu merkittävästi tavoitellusta keskimääräisestä metsäkuljetusmatkasta. Noin kymmenesosa metsätalouden maasta ja puustosta on kestävän metsätalouden rahoituslain esittämän 200 metrin tavoitteen ulkopuolella. Erot kuntien välillä ovat tosin verrattain suuria. Jos optimaalisena metsäkuljetusmatkana pidetään taas 400 metriä, uusien metsäteiden rakentamistarve näyttäisi varsin vähäiseltä.

Metsäteiden kokonaismäärän kasvaessa lisärakentamisen tarpeellisuutta ja kannattavuutta tulisi arvioida aikaisempaa tarkemmin. Paikkatietoaineistot ja niiden pohjalle kehitetyt laskentaohjelmat tarjoavat tähän käyttökelpoisen apuvälineen. Nykyisellään lisärakentamisen perustelut on esitetty melko yleisellä tasolla.

Artikkeli: Metsäteiden lisärakentamistarpeen määrittäminen paikkatietoaineistojen avulla - Esa-Jussi Viitala, Veli-Matti Saarinen, Aaro Mikkola & Mikael Strandström

Alkuun

Virkistysalueet | Sahakoivun laatu | Metsäteiden lisärakentaminen | Lisätietoja ja tilaukset

Tietoa julkaisusta

Metsätieteen aikakauskirja 2/2004
Metsätieteen aikakauskirjaa julkaisevat yhteistyössä Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Metsätieteellinen Seura (SMS). Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisiä metsäntutkimuksen alaan kuuluvia alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, katsauksia ja tiedonantoja. Tieteen Tori -palstalla julkaistaan yleensä metsiin, metsätalouteen ja metsäluontoon liittyviä kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.
Hinnat: irtonumero 17 €/kpl, vuosikerta 60 €.