Tiedote 14.6.2004 - lisätietoja ja taustaa

Valtakunnan metsien kymmenes inventointi käynnistyy
–Lisätietoja inventointimenetelmästä ja Suomen metsävaroista

VMI:n historia
Maailman ensimmäinen tilastolliseen otantaan perustuva valtakunnan metsien inventointi tehtiin Suomessa professori, sittemmin akateemikko Yrjö Ilvessalon johdolla 1920-luvun alussa. Tämän jälkeen inventointeja on toistettu noin 10 vuoden välein. Ensimmäiset inventoinnit tehtiin linjoittaisina arviointeina siten, että mittausryhmät kävelivät läpi maan kaakosta luoteeseen kulkevia linjoja tehden arviointeja ja havaintoja linjalle osuneista metsiköistä. Nykyisenkaltaiseen koealamittaukseen siirryttiin neljännessä inventoinnissa 1960-luvun alussa.

Tuorein inventointi on VMI9, jonka maastotyöt tehtiin vuosina 1996-2003. Tulosten laskenta on maan pohjoisimpien osien osalta vielä kesken. Yhdeksän kertaa toistetun inventoinnin ansiosta Suomi on saavuttanut ja säilyttänyt asemansa maailman metsäninventointien kärkimaana. Jo 80 vuotta jatkunut metsävarojen ja metsien tilan seuranta on tuottanut maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset aikasarjat metsävarojen kehityksestä (kuvat 1 ja 2). Vain Ruotsissa ja Norjassa on lähes vastaavantasoinen, pitkä aikasarja. Viime vuosikymmenien ja vuosien aikana lukuisat Euroopan maat ovat aloittaneet vastaavanlaisia inventointeja. Eurooppalaisten inventointien yhtenäistämiseksi ollaan parhaillaan aloittamassa EU:n rahoittamaa verkostoitumishanketta.

Metsävaratiedon pohjalta tehdyt päätökset ja toimenpiteet metsien hoidossa ja käytössä ovat lisänneet Suomen metsävaroja toisen maailmansodan jälkeen yli 30 ja metsien kasvua yli 40 prosenttia. Samana aikana metsistä on hakattu kaksi kertaa niin paljon puustoa oli Suomen metsissä 1950-luvun alussa (taulukko 1).

Suomen metsävarat tuoreimman inventoinnin mukaan
Oheiseen taulukkoon on koottu metsävaratietoja VMI8:n ja VMI9:n yhdistelmänä siten, että Etelä-Suomelle on käytetty VMI9:n (1996-2000) ja Pohjois-Suomelle VMI8:n (1992-1994) mukaisia tietoja. Taulukossa on myös suhteellinen muutos 1950-luvun alun kolmanteen inventointiin verrattuna. Suomen metsävarojen kehitys 1920-luvulta lähtien on esitetty kuvissa 1 ja 2.

VMI:n tulokset julkaistaan muun muassa Metsätieteen aikakauskirjan Metsävarat-osassa, Metsätilastollisessa vuosikirjassa, muissa julkaisuissa sekä tiedotteissa ja esitelmissä.

Taulukko 1. Suomen metsävaratietoja
	1992 – 2000	Muutos vuosiin 1951–53
Maapinta-ala	30,46 milj.ha
metsätalousmaa	26,26 milj.ha	- 0,2 %
metsä- ja kitumaa	23,02 milj ha	+ 5,0 %

Puuston tilavuus 1)	2003 milj. m³	+ 30 %
mänty	940 milj. m³	+ 40 %
kuusi	687 milj. m³	+ 25 %
koivu	305 milj. m³	+ 8 %
muu lehtipuu	71 milj. m³	+ 103 %
keskitilavuus	87,0 m³/ha	+ 24 %

Puuston vuotuinen kasvu 1)	79,4 milj. m³	+ 44 %
mänty	34,9 milj. m³	+ 62 %
kuusi	26,2 milj. m³	+ 29 %
koivu	14,0 milj. m³	2)+ 37 %
muu lehtipuu	4,3 milj. m³
keskikasvu	3,45 m³/ha/v	+ 37 %

1) tilavuudet ja kasvut koskevat yhdistettyä metsä- ja kitumaata
2) sisältää kaikki lehtipuut

VMI-tietojen käyttö
Valtakunnan metsien inventoinnin tuottama tieto metsävaroista ja metsien tilasta on valtakunnallisen ja alueellisen metsäpolitiikan suunnittelun tietopohja. Metsäteollisuus on voinut investointipäätöksissään hyödyntää VMI:iin pohjautuvia hakkuumahdollisuuslaskelmia.

Nykyisin myös lukuisat kansainväliset tilastot (esim FAO ja Eurostat), prosessit (esim. MCPFE, Ministerial Conference for Protection of Forests of Europe) ja sopimukset (esim Kioton sopimus kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisesta) edellyttävät Suomen tuottavan tilastotietoja metsien kehityksestä. Myös metsien sertifiointikriteerien toteutumista seurataan VMI:n avulla.

1990-luvun alusta alkaen VMI:ssa satelliittikuvien avulla tuotetut metsävarakartat ovat palvelleet myös metsäteollisuuden puunhankintaa.

Otantajärjestelmä
Valtakunnan metsien inventointi perustuu tilastolliseen otantaan. Metsiä ei kartoiteta kattavasti vaan mittauksia tehdään etukäteen määrätyistä pisteistä eli koealoista. Työn tehostamiseksi koealat on sijoitettu rypäisiin (kuvat 4 ja 5). Ryvästämisen perusajatuksena on tehdä sellaisia koealaryhmiä, että rypään sisällä koealalta toiselle voidaan siirtyä kävellen ja maastoryhmä ennättää mitata koealarypään kaikki koealat saman päivän aikana. Eteläisimmässä Suomessa rypäällä on 10 koealaa 250 metrin välein, Etelä-Suomen keskiosissa 14 koealaa 300 metrin välein.

Kerran mitattavien koealojen, ns. kertakoealojen lisäksi edellisessä inventointikierroksessa perustettuja pysyviä koealoja mitataan uudestaan nyt alkavassa inventointikierroksessa. Uusintamittauksilla voidaan aiempaa tarkemmin seurata luonnossa tapahtuvia muutoksia.

Mitattavat tunnukset
Maastossa jokaisesta metsiköstä, johon koeala osuu, kirjataan runsaat 100 erilaista tietoa. Kerättävillä tiedoilla kuvataan metsikön kasvupaikka- ja maaperäominaisuuksia, maankäyttöä ja puuntuotannon rajoituksia, puustoa, tehtyjä toimenpiteitä, tulevia metsänhoidollisia toimenpidetarpeita ja tuhoja.

Jokaiselle metsä- tai kitumaalle osuneelle pisteelle rajataan koeala, josta mitataan kaikkien puiden läpimitta rinnankorkeudella. Joka seitsemännelle mitatulle puulle määritetään lisäksi pituus, läpimitta 6 metrin korkeudella, puutavaralajijakauma, ikä, kasvu ja tuhot. Näiden puumittausten avulla lasketaan alueittaiset puuston määrän ja kasvun arviot.

Yhteydenotot ja lisätietoja:

Yleistiedot VMI:stä ja metsävaroista: Kari T. Korhonen, puh. 010 211 3030, gsm 050 391 3030
Maastotöiden järjestelyt: Arto Ahola, puh. 010 211 2193, gsm 050 391 2193
VMI:n tilaustuotteet: Anssi Pekkarinen, p 010 211 2148, gsm 050 391 2148

Tutkimushanke: Valtakunnan metsien inventointi

Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/

Metla/Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Valtakunnan metsien kymmenes inventointi käynnistyy –Lisätietoja inventointimenetelmästä ja Suomen metsävaroista

Valtakunnan metsien kymmenes inventointi käynnistyy
–Lisätietoja inventointimenetelmästä ja Suomen metsävaroista