28.01.2004

Väitöstutkimus tarkentaa nykykäsityksiä:
Yläharvennukset parantaisivat metsänkasvatuksen kannattavuutta

Metsänkasvatuksen kannattavuutta voitaisiin parantaa harvennuksilla, joissa poistetaan pienten puiden lisäksi metsikön suurimpia puita. Myös kiertoaikaa voidaan lyhentää etenkin hyvin hoidetuissa mänty- ja kuusimetsissä. Näihin johtopäätöksiin päätyi MMM Kari Hyytiäinen väitöskirjassaan, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 30.1.

Tutkimuksessa tehtyjen laskelmien mukaan taloudellisesti tarkoituksenmukaisimmat hakkuut poikkeavat nykysuositusten mukaisista metsänkäsittelyistä. Optimiharvennukset ovat useissa tapauksissa yläharvennuksia, joissa poistetaan huonolaatuisten ja metsikön pienimpien puiden lisäksi myös metsikön suurimpia tukkimitat saavuttaneita puita. Harvennuksissa jätettävä puusto koostuu hyväkasvuisista ja -laatuisista lisävaltapuista. Optimikiertoaika on suositeltua lyhyempi etenkin hyvin hoidetuille ja tasarakenteisille havupuumetsiköille. Päätehakkuuta kannattaa kuitenkin lykätä, kunnes valtaosa puustosta on saavuttanut tukkipuumitat.

Ekologiaa, ekonomiaa ja teknologiaa tarkasteltiin samanaikaisesti
Metsäekologisten, taloustieteellisten ja korjuuteknologiaan liittyvien tutkimustulosten yhdistäminen tuotti hyödyllistä uutta tietoa taloudellisesti tarkoituksenmukaisesta metsänkäsittelystä. Tutkimuksessa käytettiin matemaattisia optimointimalleja, joiden analyysi tuotti tuloksia taloudellisesti tarkoituksenmukaisista hakkuista (harvennusten ja päätehakkuun ajoituksesta, harvennusvoimakkuudesta, puuvalinnan periaatteista harvennuksissa), taimikkovaiheen kasvatustiheyksistä, metsiköiden ja metsämaan arvosta, metsänkasvatuksen kustannusrakenteesta sekä pitkän aikavälin puuntarjonnasta.

Metsänkäsittelyt kannattaa suunnitella huolellisesti
Metsänkasvatuksen kannattavuutta voidaan parantaa ottamalla taloudelliset ja metsikön rakenteeseen liittyvät tekijät yksityiskohtaisesti huomioon metsänkäsittelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Parhaaseen taloudelliseen tulokseen päästään, kun päätöksenteossa voidaan samanaikaisesti ottaa huomioon taloudelliset tekijät (hinnat, korot, kustannukset), puustoon liittyvät tekijät (metsikön kasvu, kokoluokkajakauma, puun laatu) sekä metsikkökohtaiset tekijät (metsikkökuvion sijainti ja koko).

Kari Hyytiäisen väitöskirja tarkastetaan 30. tammikuuta 2004 klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Auditorio XII), Fabianinkatu 33. Väitös kuuluu kansantaloudellisen metsäekonomian alaan.

Julkaisu: Hyytiäinen, K. 2003. Integrating economics and ecology in stand-level timber production. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 908. Hinta 10 €. Tilaukset: Metla/kirjasto,
puh. 010 211 2200, sähköposti: kirjasto@metla.fi

Lisätietoja:

• Kari Hyytiäinen, Metla/Vantaan tutkimuskeskus, p. 010 211 2189
  sähköposti: kari.hyytiainen@metla.fi
  
  

Tutkimushanke: Taloudellis-ekologiset vuorovaikutukset metsävarojen kestävässä käytössä

Metlan ajankohtaista-sivulle