Julkaistavissa 11.12.2003

Ympäristön muutokset näkyvät puiden lehtien ja neulasten kemiallisessa koostumuksessa
Neulasten rikkipitoisuudet laskeneet, typpeä saatavilla entistä enemmän

Metsäpuiden lehtien ja neulasten rikkipitoisuudet ovat laskeneet viimeisen 15 vuoden aikana. Metsäntutkijoiden Suomessa ja Itävallassa tekemät lehti- ja neulasanalyysit osoittavat siten rikkipäästöjen vähentämiseen tähtäävien ohjelmien tehonneen. Sen sijaan joillakin havaintoaloilla lehtien ja neulasten typpipitoisuudet antavat aihetta huoleen.

Vaikka neulasten rikkipitoisuudet ovat olleet koko seurantajakson ajan sekä Suomessa että Itävallassa alhaiset, on pitoisuuksissa havaittu selkeä lasku päästövähennysten myötä. Tämä osoittaa rikkipäästöjen vähentämiseen tähtäävien kansainvälisten sopimusten olleen tehokkaita. Uusimmat tulokset osoittavat, että rikistä saattaa ajan myötä joillakin kohteilla muodostua kasvun kannalta jopa minimitekijä. Rikki on kasvien kasvun kannalta tärkeä pääravinne, jota tarvitaan lähinnä valkuaisaineiden rakentamiseen.

Typpi on kasvien kasvun kannalta tärkein alkuaine ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sen niukkuus yleensä rajoittaa puiden kasvua. Havaintopuiden neulasten typpipitoisuudet ovat säilyneet koko seurantajakson varsin alhaisina. Puiden ikääntyessä neulasten typpipitoisuudet yleensä laskevat, mikäli typen saatavuus säilyy vakiona. Tällaista laskua ei kuitenkaan havaintoaloilla todettu, joten voidaan olettaa, että typpeä on saatavilla yhä enemmän. Erityisesti maatalous- ja teollisuusalueiden läheisyydessä kasvavien puiden lehtien ja neulasten typpipitoisuudet ovat korkeampia kuin tausta-alueilla.

Puiden ravinnetilanteen kannalta ovat tärkeitä myös ravinteiden keskinäiset suhteet, ei pelkästään yksittäisten alkuaineiden riittävät pitoisuudet. Havaintoalojen puustojen ravinnesuhteet neulasten alhaisista rikki- ja typpipitoisuuksista huolimatta olivat kummassakin maassa tasapainossa.

Lehtien ja neulasten kemialliset analyysit antavat arvokasta tietoa puiden ravinnetilanteesta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Ne puolestaan kertovat muutoksista ympäristön tilassa. Tutkijat ovat seuranneet lehtien ja neulasten alkuainekoostumuksia Suomessa ja Itävallassa vuodesta 1987. Seuranta kuuluu Yleiseurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan (ICP Forests). Metsäntutkimuslaitos vastaa Suomen metsien tilan seurannasta.

Lisätietoja:

• Hannu Raitio, Metla, Parkanon tutkimusasema
  puh. 010 211 4010, sähköposti: Hannu.Raitio@metla.fi

Lue lisää:

• Suomen metsien tilasta ja siinä havaituista muutoksista
  

Tutkimushanke: Metsäekosysteemin vaste ympäristötekijöihin

Metlan ajankohtaista-sivulle