Ympäristön muutokset näkyvät puiden lehtien
ja neulasten kemiallisessa koostumuksessa Neulasten
rikkipitoisuudet laskeneet, typpeä saatavilla entistä enemmänMetsäpuiden
lehtien ja neulasten rikkipitoisuudet ovat laskeneet viimeisen 15 vuoden aikana.
Metsäntutkijoiden Suomessa ja Itävallassa tekemät lehti- ja neulasanalyysit
osoittavat siten rikkipäästöjen vähentämiseen tähtäävien
ohjelmien tehonneen. Sen sijaan joillakin havaintoaloilla lehtien ja neulasten
typpipitoisuudet antavat aihetta huoleen. Vaikka neulasten rikkipitoisuudet
ovat olleet koko seurantajakson ajan sekä Suomessa että Itävallassa
alhaiset, on pitoisuuksissa havaittu selkeä lasku päästövähennysten
myötä. Tämä osoittaa rikkipäästöjen vähentämiseen
tähtäävien kansainvälisten sopimusten olleen tehokkaita. Uusimmat
tulokset osoittavat, että rikistä saattaa ajan myötä joillakin
kohteilla muodostua kasvun kannalta jopa minimitekijä. Rikki on kasvien kasvun
kannalta tärkeä pääravinne, jota tarvitaan lähinnä
valkuaisaineiden rakentamiseen. Typpi on kasvien kasvun kannalta tärkein
alkuaine ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sen niukkuus yleensä
rajoittaa puiden kasvua. Havaintopuiden neulasten typpipitoisuudet ovat säilyneet
koko seurantajakson varsin alhaisina. Puiden ikääntyessä neulasten
typpipitoisuudet yleensä laskevat, mikäli typen saatavuus säilyy
vakiona. Tällaista laskua ei kuitenkaan havaintoaloilla todettu, joten voidaan
olettaa, että typpeä on saatavilla yhä enemmän. Erityisesti
maatalous- ja teollisuusalueiden läheisyydessä kasvavien puiden lehtien
ja neulasten typpipitoisuudet ovat korkeampia kuin tausta-alueilla. Puiden
ravinnetilanteen kannalta ovat tärkeitä myös ravinteiden keskinäiset
suhteet, ei pelkästään yksittäisten alkuaineiden riittävät
pitoisuudet. Havaintoalojen puustojen ravinnesuhteet neulasten alhaisista rikki-
ja typpipitoisuuksista huolimatta olivat kummassakin maassa tasapainossa. Lehtien
ja neulasten kemialliset analyysit antavat arvokasta tietoa puiden ravinnetilanteesta
ja siinä tapahtuvista muutoksista. Ne puolestaan kertovat muutoksista ympäristön
tilassa. Tutkijat ovat seuranneet lehtien ja neulasten alkuainekoostumuksia Suomessa
ja Itävallassa vuodesta 1987. Seuranta kuuluu Yleiseurooppalaiseen metsien
terveydentilan seurantaohjelmaan (ICP Forests). Metsäntutkimuslaitos vastaa
Suomen metsien tilan seurannasta. Lisätietoja:
- Hannu
Raitio, Metla, Parkanon tutkimusasema
puh. 010 211 4010, sähköposti:
Hannu.Raitio@metla.fi
Lue lisää: Tutkimushanke:
Metsäekosysteemin vaste
ympäristötekijöihin Metlan
ajankohtaista-sivulle |