[METLA Tiedote]

 

 

Julkaistavissa 6.11.2003

 

Metsätieteen aikakauskirja 3/2003 ilmestynyt

Uutta tietoa metsäteiden kunnossapidon kustannuksista ja metsäsuunnitelmien vaikutuksesta taimikonhoidon toteutumiseen

Metsätieteen aikakauskirjan 3/2003 aiheina ovat muun muassa metsäteiden kunnossapidon kustannukset, metsäsuunnitelman vaikutukset taimikonhoitoon sekä maakunnallisessa metsäohjelmatyössä käytetyt osallistamismenetelmät. Julkaisun Tieteen tori -palstalla pohditaan, miten yksityismetsien operatiivisen suunnittelun tarpeet vaikuttavat metsäsuunnittelun kehittymiseen. Metsävarat-osa esittelee inventointituloksia Pyry- ja Janika-myrskyjen syksyllä 2001 Etelä-Suomen metsien puustolle aiheuttamista tuhoista ja niiden korjuusta.

Metsätiet | Metsäsuunnitelmat ja taimikonhoito | Osallistava suunnittelu | Myrskytuhot | Lisätietoja ja tilaukset

Metsäteiden kunnossapitoon 0,25 euroa kuljetettua puukuutiota kohti

Yksityismetsien metsäteiden kunnossapitoon käytetään varoja huomattavasti aiemmin luultua vähemmän. Etelä-Suomessa metsäteiden osakkaat käyttävät tiekilometrin kunnossapitoon keskimäärin 61 euroa vuodessa ja metsäyhtiöt korjaavat puunkuljetuksissa syntyneitä vaurioita runsaalla 6 eurolla kilometriä kohden. Kuljetettua puukuutiometriä kohti metsäteiden kunnossapitoon kuluu keskimäärin 0,25 euroa.

Noin 60 prosenttia kunnossapitokustannuksista aiheutuu metsäteiden sorastuksesta. Teiden höyläykseen ja lanaukseen käytetään vuodessa keskimäärin 15 euroa ja tienvarsien raivaukseen vuodessa 10 euroa tiekilometriä kohti. Muiden työlajien kustannukset ovat erittäin pienet.

Artikkeli: Metsätalouden kunnossapitokustannukset Etelä-Suomen yksityismetsissä - Heikki Piiparinen

Alkuun

Metsätiet | Metsäsuunnitelmat ja taimikonhoito | Osallistava suunnittelu | Myrskytuhot | Lisätietoja ja tilaukset

Metsäsuunnitelma edistää taimikonhoitoa odotettua huonommin

Tilakohtainen metsäsuunnitelma vaikuttaa metsänomistajien taimikonhoitopäätöksiin odotettua vähemmän eikä korvaa henkilökohtaista neuvontaa. Metsäsuunnitelma ei lisää metsänomistajien tietoisuutta taimikoidensa todellisesta hoitotilanteesta eikä aktivoi omistajia hoitamaan taimikoitaan. Edes suunnitelmaan kirjatut kiireellisyysesitykset eivät vaikuta taimikonhoitotöiden ajoitukseen. Metsäsuunnitelma näyttää vaikuttavan vain taimikonhoitomääriin: metsänomistaja, jonka tilalla on suunnitelma, hoitaa keskimäärin suurempia aloja taimikkoa kuin metsänomistaja, jonka tilalla suunnitelmaa ei ole.

Artikkeli: Metsänsuunnitelman vaikutus taimikonhoitopäätökseen - Yrjö Niskanen

Alkuun

Metsätiet | Metsäsuunnitelmat ja taimikonhoito | Osallistava suunnittelu | Myrskytuhot | Lisätietoja ja tilaukset

Osallistamisessa eroja metsäkeskusten välillä

Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa metsäsuunnitteluun ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet. Esimerkiksi kansallisen ja maakunnallisten metsäohjelmien valmistelun yhteydessä on kehitetty osallistavan suunnittelun toimintatapoja. Pohjois-Suomen kolmessa metsäkeskuksessa käytettiin metsäohjelmia laadittaessa pääosin samankaltaisia osallistamismenettelyjä, mutta osallistamismuotoja painotettiin eri tavoin. Kainuussa järjestettiin useita kertaluontoisia yleisötilaisuuksia, kun taas Lapissa lukuisat työryhmät kokoontuivat tiiviisti työn aikana. Pohjois-Pohjanmaalla osallistamiseen panostettiin vähemmän kuin muissa maakunnissa.

Artikkeli: Alueellisen metsäohjelmatyön osallistamismenettely Pohjois-Suomen metsäkeskuksissa vuosina 1997-1998 ja 2000-2001 - Jukka Tikkanen

Alkuun

Metsätiet | Metsäsuunnitelmat ja taimikonhoito | Osallistava suunnittelu | Myrskytuhot | Lisätietoja ja tilaukset

Myrskytuhojen seurantatuloksia

Pyry- ja Janika -myrskyt tekivät marraskuussa 2001 tuhojaan 1,2 miljoonalla metsähehtaarilla ja vaurioittivat 7,3 miljoonaa kuutiometriä puustoa. Metsäntutkimuslaitoksen erikoisinventoinnin perusteella tuhoja on noin kaksinkertainen määrä metsäkeskuksissa koottuihin pika-arvioihin verrattuna.

Keväällä 2003 tehdyn seurantamittauksen perusteella noin 70 prosenttia myrskyjen vaurioittamasta puustosta oli korjattu, valtaosa heti myrskyjen jälkeisenä talvena. Metsään jääneestä vaurioituneesta puuaineksesta lähes kaksi kolmasosaa ei enää kelvannut tukkipuuksi, mutta yli kolmanneksessa ei vielä ollut hyönteistuhoja. Metsään jääneen vaurioituneen puuston alkuperäinen kantohinta-arvo, 48 miljoonaa euroa, oli jo alentunut 13 miljoonaa euroa. Jos kaikki puuaines ehtii pilaantua tukkikelvottomaksi ennen korjuuta, puuston arvo voi tutkijoiden mukaan alentua 22 miljoonaan euroon.

Artikkeli: Pyry- ja Janika-myrskyjen aiheuttamat puuston tuhot - Antti Ihalainen ja Arto Ahola

Alkuun

Metsätiet | Metsäsuunnitelmat ja taimikonhoito | Osallistava suunnittelu | Myrskytuhot | Lisätietoja ja tilaukset

Tietoa julkaisusta

Metsätieteen aikakauskirja 2/2003 ja 2B/2003 (Metsävarat).
Metsätieteen aikakauskirjaa julkaisevat yhteistyössä Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Metsätieteellinen Seura (SMS). Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisiä metsäntutkimuksen alaan kuuluvia alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, katsauksia ja tiedonantoja. Tieteen Tori -palstalla julkaistaan yleensä metsiin, metsätalouteen ja metsäluontoon liittyviä kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.
Hinnat: irtonumero 17 €/kpl, vuosikerta 55 €.

Lisätietoja ja tilaukset

  • Metsäntutkimuslaitos/julkaisutoimitus, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki
    puh. 010 211 2144, sähköposti: sms@helsinki.fi
  • tilauslomake
  • kirjoittajien yhteystiedot löytyvät julkaisuista

Metlan ajankohtaista-sivulle
Metlan julkaisut

Alkuun


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Viestintä Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. 010 211 2000, sähköposti: info@metla.fi