Lisätietosivu marja- ja sienisatotiedotteeseen 3.9.2003
Takaisin tiedotteeseen

Puolukka on kypsynyt poimittavaksi Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa.
Kainuussa puolukka kypsyy tämän ja ensi viikon aikana. [lue lisää]

Mustikasta keskinkertaista hieman parempi sato. [lue lisää]

Suomuurainsato oli heikko. [lue lisää]

Herkkutattisato on tänä vuonna ennätyksellisen suuri.
Tärkeimmät rouskut ovat nousseet kangasmetsiin. [lue lisää]

Puolukan sato keskinkertainen
Viikonvaihteessa pääsee jo poimimaan puolukoita Etelä- ja Keski-Suomessa. Helteisen heinäkuun jälkeen elo-syyskuun sateet ja kylmyys hidastuttivat puolukan kypsymistä. Etelä-Suomessa ensimmäiset puolukat kypsyivät elokuun 25. päivä ja kypsyminen jatkuu vielä tämän viikon. Myös Keski-Suomessa puolukan kypsyminen on viivästynyt kylmien ilmojen vuoksi - puolukat kypsyvät kangasmetsissä vasta tämän ja ensi viikon aikana. Kainuussa puolukka kypsyy poimittavaksi 8.-21.9.2003 ja Lapin läänin etelä- ja keskiosissa syyskuun loppupuolella.

Valtakunnallisesti sekä puolukan kukkien että raakileitten määrä osoittivat, että satotaso tulee tänä vuonna olemaan keskinkertaisen ylärajalla. Kypsiä marjametsiä on raportoitu vasta kymmenkunta ja niiden sekä raakileitten perusteella satotaso asettuu keskinkertaisen ylärajalle. Puolukan sadosta tullee Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä jonkin verran parempi kuin Itä- Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä.

Puolukkaa esiintyy sen tyypillisillä kasvupaikoilla valoisilla mäntykankailla ja hakkuuaukeilla. Hyviä poimintapaikkoja ovat tänä syksynä myös mustikka- ja puolukkakorvet, joissa on ollut heinäkuun kuivuudesta huolimatta riittävästi kosteutta.

alkuun

Takaisin tiedotteeseen

Mustikan sato hieman keskinkertaista parempi
Parhaat mustikkasadot saatiin tänä vuonna Etelä- ja Itä-Suomen lääneistä, missä sadot ovat satotutkimuksen mukaan runsaan sadon alarajalla. Oulun ja Lapin lääneissä sekä Länsi-Suomen läänissä sadot olivat keskinkertaisia.

Oulun ja Lapin lääneissä suuri osa kukista paleltui ennen raakilevaihetta (kuva 2). Satoa pienensi myös pölytyksen osittainen epäonnistuminen, sillä kylmällä ja tuulisella säällä pölyttäjähyönteiset eivät lentäneet mustikan kukkia pölyttämässä, kertoo valtakunnallisesta marja- ja sienisatotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo. Hallat olivat paikallisia: Pohjois-Karjalan itäosissa mustikka kärsi voimakkaista halloista, mutta maakunnan länsiosissa oli paikoin erittäin paljon mustikkaa. Länsi-Suomessa satotasot jäivät alhaisimmiksi, sillä siellä myös kukkia oli vähiten (kuva 2).

alkuun

Takaisin tiedotteeseen

Suomuurain kärsi avosoilla kovista halloista
Suomuurainsadot olivat tänä vuonna koko maassa heikommat moneen kymmeneen vuoteen. Pääsatoalueella Oulun ja Lapin lääneissä satotaso muodostui avosoilla erittäin heikoksi. Monilla tutkimussoilla halla oli vienyt kukat eikä marjoja löytynyt nimeksikään (kuva 3). Pölytyksen epäonnistuminen laski satotasoa edelleen. Parhaat sadot saatiin kuusivaltaisista korvista ja mäntyvaltaisilta rämeiltä, joilla suomuuraimen kukat säästyivät hallalta. Heikosta sadosta johtuen suomuuraimen kilohinta nousi erittäin korkeaksi ja maakuntien kauppatoreilla suomuuraimesta saikin maksaa 15-16 euroa kilolta.

alkuun

Takaisin tiedotteeseen

Herkkutattisato paras vuosikymmeniin
Herkkutatit ilmestyivät Pohjois-Karjalan metsiin 18.- 20.8.2003 ja tatteja on riittänyt vielä syyskuun alussakin. Ensin nousivat räjähdysmäisesti herkkutatit istutuskuusikoihin ja kuusi-koivusekametsiin ja viime viikon ja tämän viikon aikana männynherkkutatit kuiville ja kuivahkoille mäntykankaille. Myös Savossa, Etelä-Hämeessä ja Keski-Suomessa on paljon tatteja, mutta sadot eivät ole yhtä huomattavia kuin Pohjois-Karjalassa.

Tattisato myöhästyi noin kuusi viikkoa erittäin kuivan heinäkuun vuoksi. Elokuun voimakkaat ja pitkäkestoiset sateet varsinkin Itä-Suomessa kastelivat humuksen kivennäismaata myöten ja tatit pullahtivat pinnalle. Myös viime vuoden erittäin heikko tattisato selittää tämän vuoden huippusatoa, sillä sienirihmastoihin oli kertynyt runsaasti kasvupotentiaalia itiöemien muodostamiseen.

Hehtaarisadot paikoin ennätyksellisiä
Normaalivuosina kangasmetsäkuvioilla on kaikenlaisia sieniä 50-100 kiloa hehtaarilla. Tänä vuonna männynherkkutatteja punnittiin paikoin yksittäisinä otoksina 100-200 kiloa hehtaarilla. Lisäksi männynpunikkitatit, kangastatit ja isohaperot kasvattivat sienien biomassamäärää kymmenillä kiloilla. Esimerkiksi Patvinsuon kansallispuiston kuivilla mäntykangaskuvioilla suurin punnittu männynherkkutatti painoi puhdistamattomana 902 grammaa. Herkkutattien lisäksi koivun- ja männynpunikkitatteja on ollut paljon. Voi- ja kangastatteja sekä kehnäsieniä on viime päivinä noussut kangasmetsiin. Myös hyviä haperoita on esiintyvät normaalivuotta enemmän. Varsinkin koivu- ja keltahaperoita on ollut runsaasti koivumetsissä. Kantarellisato on ollut keskinkertaista parempi.

Viime viikolla kangasmetsiin on noussut kangasrouskuja ja tällä viikolla runsaammin myös haapa- ja kalvashaaparouskuja sekä karvarouskuja. Rouskumetsään päästäänkin, elleivät kovat yöpakkaset pysäytä satojen kehittymistä. Etelä- ja Keski-Suomessa mustatorvisienet ja suppilovahverot ovat myös nousemassa sienten poimijoiden iloksi.

Sienten vastaanottopisteet ruuhkautuivat pahoin elokuun lopussa ihmisten tuodessa myytäväksi satoja kiloja tatteja. Koska tatteja saatiin varastoihin valtavat määrät (Pohjois-Karjalassa parhaimpina päivinä 100 000 - 150 000 kg), otettiin maksua vastaan vain 1-luokan ja extra-luokan tatteja. Tällaisista pienistätoukattomista ja valkopillisistä tateista on maksettu kolme euroa kilolta.

alkuun

Lisätietoja:
Vanhempi tutkija Kauko Salo, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus,
GSM 050-391 3034, sähköposti: kauko.salo@metla.fi

Lue lisää marjoista ja sienistä sekä Metlassa tehtävästä valtakunnallisesta luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimuksesta Metinfo Metisen monikäyttö -palvelusta

Takaisin tiedotteeseen

Metlan ajankohtaista-sivulle