Lisätietosivu metsävaratiedotteeseen 23.5.2003
Takaisin tiedotteeseen

Kainuun metsien puuston vuotuinen kasvu on noussut vuonna 1992 tehdyn 8. valtakunnan metsien inventoinnin 4,4 milj. m3:stä nykyiseen 6,0 milj. m3:iin. Samaan aikaan puuvaranto on noussut 120 milj. m3:stä 142 milj. m3:iin. Kainuun metsät ovat nuoria ja lähes kolmannes puustosta kasvaa soilla. Metsien puuntuotannon takaamiseksi kunnostusojituksia tulisi tehdä tulevalla 10-vuotiskaudella 217 000 ha:n ja ensiharvennuksia 303 000 ha:n alalla. Tiedot pe-rustuvat Metsäntutkimuslaitoksen Kainuussa vuonna 2001 tekemään valtakunnan metsien 9. inventointiin (VMI9).

Puuston kasvu ja puuvaranto | Ensiharvennus- ja kunnostusojitustarpeet | Metsänhoidollinen laatu | Metsien monimuotoisuus |
Välittömät hakkuumahdollisuudet | Kestävät hakkuumahdollisuudet | Suojelun vaikutus hakkuumahdollisuuksiin |

Puuston kasvu lähti nousuun 1970-luvulla, varanto 1980-luvulla

Metsien uudistaminen laski Kainuun metsien puuvarantoa lievästi 1950-luvun alusta 1980-luvun alkuun. Jo edellisessä inventoinnissa (VMI8) puuvaranto kuitenkin ylitti 1960-luvun lopun varannon ja on noussut edelleen. Puuston kokonaispoistuma (hakkuukertymä, hakkuutähde ja luonnon poistuma) oli vuosina 1969 -2001 yhteensä 115 milj. m3, kun varanto vuonna 1969 oli 113 milj. m3. Nykyisin puustosta on soilla 45 milj. m3. (kuva: kokonaistilavuus puulajeittain) (taulukko)

Kainuun metsät ovat edelleen melko nuoria ja siten nopean kasvun vaiheessa. Vaikka uudistushak-kuiden ala on viime vuosina kasvanut, puuston kokonaispoistuma on vuosina 1996 - 2000 ollut vain noin 53 % saman ajankohdan kasvusta.

Takaisin tiedotteeseen

Kainuussa runsaasti ensiharvennus- ja kunnostusojitustarpeita

Nuorissa kasvatusmetsissä on runsaasti ensiharvennustarpeita. Tulevalla 10-vuotiskaudella ensiharvennettava ala, 303 000 ha, on lähes viisinkertainen inventointia edeltävänä 10-vuotiskautena tehtyihin ensiharvennuksiin verrattuna. Kun osa vanhoista metsistä on suojelualueina pois puuntuotannosta, on Kainuussa tulevan 10-vuotiskauden aikana 230 000 ha uudistuskelpoista metsää. Näistä 80 000 ha on sellaisia, joissa tuotto on jo alentunut ja 43 000 ha sellaisia, jotka VMI:n luokituksen mukaan ovat vajaatuottoisia. Näiden ala olisi vielä suurempi, ellei osaa vanhoista metsistä olisi suojeltu edellisellä vuosikymmenellä. (kuva: 10-vuotiskauden hakkuut)

Kainuun runsaan 2 milj. ha metsätalousmaan alasta runsas 900 000 ha on soita. Niistä on ojitettu kaksi kolmasosaa. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on 217 000 ha. Soiden vesitaloudesta huolehtiminen on välttämätön ehto suopuustojen kehitykselle. Metsänkasvatuskelvottomia soita on ojitettu 69 000 ha. Puuntuotantoon sopivaa ojittamatonta suota on Kainuussa edelleen 75 000 ha.(kuva: ojitustilanne 1969-2001)

Takaisin tiedotteeseen

Metsien metsänhoidollinen laatu likimain ennallaan

Metsikön metsänhoidollista laatua alentaneita tuhoja oli 381 000 ha:lla eli 22 %:lla metsämaan alas-ta. Edellisessä inventoinnissa tuhoja oli 19 %:lla metsämaasta. Yleisimpiä tunnistetuista metsien laatua alentaneiden tuhojen aiheuttajista ovat abioottiset tekijät, kuten maaperä ja lumi. Lähes yhtä yleisiä ovat sienituhot. Hirvieläinten aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet jonkin verran. Hirvituho-alueita, joilla metsien laatu oli alentunut, on 37 000 hehtaaria.

Takaisin tiedotteeseen

Kuollutta puuta enemmän kuin Etelä-Suomessa

Kuollutta puuta on Kainuun metsissä keskimäärin 6,2 m3 hehtaarilla (Luku sisältää vähintään 10 cm järeät ja 1,3 m pitkät rungonosat). Etelä-Suomen metsissä kuollutta puuta on keskimäärin 2,7 m3/ha. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on Kainuussa VMI:n mukaan 0,8 % metsä-, kitu- ja joutomaan alasta, eli 16 500 ha. VMI:n arviossa ei ole otettu huomioon elinympäristöjen alueellista yleisyyttä, joten lain tarkan tulkinnan mukainen arvio lienee tässä esitettyä pienempi. Yleisimpiä lain tarkoittamia kohteita ovat ruohokorvet, pienen lammen rantanevat ja purot tai norot. (taulukko)

Takaisin tiedotteeseen

Välittömät hakkuumahdollisuudet kasvua pienemmät

Kainuussa hakkuukypsän ja hakkuukypsäksi tulevan puun (hakkuumahto) määrä on lähitulevaisuudessa pienempi kuin puuston nykyinen kasvu, mikä johtuu nuorten metsien suuresta määrästä. Jos metsiä hakattaisiin metsänkäsittelysuositusten mukaisesti, mutta ottamatta huomioon puuntuotannon kestävyyttä, hakattavaksi riittäisi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 4,4 milj. m3 vuodessa (josta mäntyä 58, kuusta 30 ja lehtipuuta 12 prosenttia). Jos tämä hakkuumahto hyödynnettäisiin kokonaan, toisella kymmenvuotiskaudella (vuosina 2011-2020) hakkuumahto olisi enää 3,1 milj. m3 vuodessa. Hakkuista huolimatta puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla kuitenkin suurenisi.

Takaisin tiedotteeseen

Kestävät hakkuumahdollisuudet lisääntyvät
- erityisesti harvennusmetsissä ja turvemailla

Jos halutaan huolehtia puuntuotannon kestävyydestä, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 3,2 milj. m3 vuodessa ja se lähestyy 4,7 milj. m3 kolmenkymmenen vuoden aikana. Kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla kertymästä on mäntyä keskimäärin 62, kuusta 24 ja lehtipuuta 14 prosenttia.

Inventointia edeltäneen 5-vuotiskauden hakkuut ovat olleet kuusipainotteisempia kuin kestävät hakkuumahdollisuudet. Vuosien 1996-2000 käyttöpuun kertymästä oli mäntyä 60, kuusta 30 ja lehtipuuta 10 prosenttia.

Harvennushakkuiden osuus kestävien hakkuumahdollisuuksien mukaisesta käyttöpuusta on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 27 prosenttia, josta se nousee kolmenkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana 57 prosenttiin. Turvemaiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on vuosina 2001-2030 keskimäärin 28 prosenttia. Koska yhä suurempi osa hakkuumahdollisuuksista on harvennusmetsissä ja turvemailla, hakkuiden hehtaarikohtaisten kertymien ennakoidaan pienenevän ja keskimääräisten korjuukustannusten kasvavan tulevina vuosikymmeninä.

Takaisin tiedotteeseen

Runsaspuustoisten metsien suojelu supistanut hakkuumahdollisuuksia

Suojelu ja käytön rajoitukset ovat supistaneet ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahtoa 1,2 milj. m3 ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 0,6 milj. m3. Metsien suojelun vaikutus hakkuumahdollisuuksiin on huomattavasti suurempi kuin puuntuotannon ulkopuolella tai rajoitetussa puuntuotannossa olevien metsien pinta-alan, tilavuuden tai kasvun perusteella olettaisi, koska puuntuotannon rajoitukset kohdistuvat keskimääräistä runsaspuustoisempiin metsiin.

Takaisin tiedotteeseen

Kainuun metsävaratietoja taulukkomuodossa

Lisätietoja:

Metsävaratiedot:

• Professori Erkki Tomppo, p. 010 211 2170 tai 050 391 2170
  
• MMM Tarja Tuomainen, p. 010 211 2190 tai 050 391 2190

Tutkimusohjelma: Valtakunnan metsien inventointi

Hakkuumahdollisuusarviot:

• Professori (mvs) Tuula Nuutinen, p. 010 211 3043 tai 050 391 3043
• MMM Hannu Hirvelä, p. 010 211 2168
  

Tutkimusohjelma: Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma

Takaisin tiedotteeseen
Kainuun metsävaratietoja taulukkomuodossa

Metlan ajankohtaista-sivulle