| |
Kevään tulo on viime vuosina selvästi aikaistunut -
Tänä vuonna koivun lehtien kasvu käynnistyi Etelä-Suomessa
kuitenkin viimevuotista myöhemmin
Vuosina 1997-2002 tehtyjen havaintojen mukaan koivun lehteentulo on aikaistunut
varsinkin Lapissa, mutta myös muualla Suomessa. Lehdet tulivat hiirenkorvalle
Lapissa vuonna 2002 lähes kaksi viikkoa aikaisemmin kuin keväällä
1997. Jatkuuko kehitys samansuuntaisena, selviää kevään
edetessä, kertoo professori Eero Kubin Metsäntutkimuslaitoksen
Muhoksen tutkimusasemalta. Lapissa on vielä täydet mahdollisuudet
siihen, että lehteentulo tapahtuisi yhtä varhain kuin viime
keväänä. Metsäntutkimuslaitos tekee puiden kasvun
käynnistymiseen liittyvää tutkimusta yhdessä yliopistojen
ja muiden tutkimuslaitosten kanssa tätä varten perustetun havaintoverkon
avulla.
Viime vuoden poikkeuksellisen varhaiseen kevääseen verrattuna
koivun lehteentulo on Etelä-Suomessa tänä vuonna noin puolitoista
viikkoa myöhemmässä. Viime vuonna näihin aikoihin
koivut olivat lehdessä jo Etelä-Lappia myöten. Etelä-Suomessa
koivun lehteentulo on kuitenkin tänä vuonna lähes samassa
vaiheessa kuin vuonna 2001.
Männyn pituuskasvu alkoi Etelä-Suomessa toukokuun alussa ja
Keski-Suomessa 1-2 viikkoa myöhemmin. Viime päivien lämpimien
säiden myötä kasvien kasvu on nopeutumassa ja ero viime
vuoteen nähden tasoittumassa. Jos lämpimät säät
jatkuvat, esimerkiksi tuomi on piakkoin tulossa kukkaan Etelä-Suomessa.
Kasvien kasvun käynnistymisessä on paikallisista olosuhteista
ja kasvien geneettisestä perimästä johtuvia eroja. Esimerkiksi
koivu tulee lehteen myöhemmin rannikon tuntumassa kuin maan sisäosissa.
Havainnot reaaliajassa Internetissä
Fenologisia eli kasvien vuodenaikaisrytmiä koskeviä havaintoja
kerätään koko maan kattavasta verkostosta pääsääntöisesti
kaksi kertaa viikossa. Tuloksia voi reaaliajassa seurata Internetissä
osoitteessa http://www.metla.fi/metinfo/fenologia/.
Palvelussa on tietoja myös aikaisemmilta vuosilta sekä havaintoja
lehteentulon lisäksi mm. puiden kukkimisesta, lehtien kellastumisesta
ja varisemisesta sekä havupuiden pituuskasvusta ja kukkimisesta.
Lisäksi seurataan mustikan ja puolukan kukkimista ja marjojen kypsymistä.
Palvelu toimii sekä suomeksi että englanniksi.
Suomi mukana eurooppalaisessa fenologisessa havaintoverkossa
Suomen kasvifenologinen havaintoverkko on herättänyt kiinnostusta
ja huomiota myös ulkomailla. Toimintaa on esitelty useissa kansainvälisissä
kokouksissa, ja tämän vuoden alusta Suomessa tehtävät
havainnot liitettiin osaksi eurooppalaista havaintoverkkoa (European Phenology
Network).
Lisätietoja:
- Professori, Eero Kubin, Metla, Muhoksen tutkimusasema, puh. 010
211 3710,
sähköposti: eero.kubin@metla.fi
- mti, Jorma
Pasanen (kasvifenologiset havainnot), puh. 010 211 3754,
sähköposti:
jorma.pasanen@metla.fi
- FM, Mirva Leppälä (kasvifenologiset
havainnot), puh. 010 211 3781,
sähköposti: mirva.leppala@metla.fi
Metlan ajankohtaista-sivulle
|