Julkaistavissa 18.3.2003
Meddelandet på svenska

Metla, Tapio ja metsäkeskukset yhteistyössä
Talousmetsien luonnonhoidon vaikutuksia selvitetään

Metsäntutkimuslaitos, Tapio ja metsäkeskukset käynnistävät yhteistyössä kolmivuotisen tutkimushankkeen. Siinä selvitetään, miten talousmetsien luonnonhoito on vaikuttanut metsälajiston monimuotoisuuteen. Hanke on osa monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa. Vaikka talousmetsien luonnonhoitoa on toteutettu kohta kymmenen vuotta, sen merkityksestä lajiston monimuotoisuuteen tiedetään edelleen hyvin vähän.

Kolmivuotinen Avainbiotooppien ja säästöpuukohteiden lajiston seuranta -tutkimushanke on osa monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa ja Metlan koordinoimaa tutkimuskokonaisuutta Talousmetsien luonnonhoidon merkitys metsälajiston monimuotoisuudelle -seurannan kehittäminen.

Seurantaan on valittu kolme lajiryhmää, kovakuoriaiset, käävät ja epifyyttijäkälät, jotka yhdessä kuvastavat laajasti metsälajiston monimuotoisuutta. Epifyytit ovat riippuvaisia elävän puuston rakenteesta, käävät lahopuuston rakenteesta, ja kovakuoriaisia elää lähes kaikissa metsän pienelinympäristöissä.

Hankkeessa keskitytään kesällä 2003 metsälain mukaisten puronvarsikohteiden lajiston kartoittamiseen. Puronvarret ovat pinta-alaltaan merkittävin avainbiotooppityyppi ja ovat useimmiten kasvupaikaltaan reheviä ja runsaspuustoisia. Kohteet poimitaan metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt -kartoitusprojektin (METE) tiedoista neljän metsäkeskuksen alueelta. Kultakin valitaan 20 puronvarsikohdetta ja verrokiksi lähistöltä 10-20 tavanomaista talousmetsää, jotka ovat tuoreen kankaan tai sitä rehevämpiä varttuneita kuusivaltaisia metsiköitä. Metsäkeskukset hoitavat yhteydenoton ja luvat maanomistajilta. Kullakin kohteella mitataan puusto ja selvitetään kohdelajiryhmien lajisto kesällä 2003.

Lajiston inventointeja jatketaan 2004-05 lehtojen ja korpien metsälakikohteissa ja vanhimmilla säästöpuuhakkuilla, jotka puolestaan poimitaan luonnonhoidon laadun seurantakohteista. Näillä selvitetään lisäksi, miten säästöpuuston määrä ja laatu ovat muuttuneet 7-9 vuoden aikana. Tuloksena saadaan tietoa muun muassa avainbiotooppien ja säästöpuiden merkityksestä monimuotoisuuden ylläpitäjinä ja uhanalaisen metsälajiston elinympäristöinä.

Talousmetsien luonnonhoidon vaikutuksista tiedetään vasta vähän
Talousmetsien hoidon ohjeita uusittiin 1990-luvun alussa tavoitteena se, että metsäluonnon monimuotoisuus otetaan entistä paremmin huomioon. Uudet ohjeet otettiin kattavasti käyttöön 1994. Keskeisimmät uudet toimet ovat avainbiotooppien säästäminen ja hakkuissa jätettävä säästöpuusto. Avainbiotoopit voivat olla joko metsälaissa määriteltyjä erityisen arvokkaita elinympäristöjä tai muita arvokkaita elinympäristöjä.

Panostus talousmetsien luonnonhoitoon on ollut varsin mittava. Metsälain erityisen tärkeitä ja muita arvokkaita elinympäristöjä on kartoitettu METE-projektissa ja metsäsuunnittelussa yksityismailla vuodesta 1997 lähtien. Myös Metsähallitus ja metsäteollisuusyhtiöt ovat tehneet vastaavaa kartoitusta. Metsälakikohteita arvioidaan olevan noin 100 000 hehtaaria, 0,5 % talousmetsien alasta, ja muita arvokaita elinympäristöjä noin 150 000 hehtaaria. Avainbiotooppien säilymistä hakkuissa ja säästöpuuston määrää on seurattu Tapion sekä valtionmailla Metsähallituksen luonnonhoidon laadun arvioinneissa vuodesta 1994. Elävien ja äskettäin kuolleiden säästöpuiden määrä yksityis- ja valtionmaiden uudistusaloilla on ollut noin 1 miljoona mottia vuodessa. Luonnonhoidon merkityksestä lajistolle tiedetään kuitenkin vähän.

Lisätietoja:

• Juha Siitonen, Metla, p. 010211 2480, juha.siitonen@metla.fi


• Martti Kuusinen, Tapio, p. 1562 230, martti.kuusinen@tapio.fi
  
  

Lisätietoa Monimuotoisuuden tutkimusohjelmasta maa- ja metsätalousministeriön sivuilta (pdf).

Läs meddelandet på svenska: Effekterna av naturvården i ekonomiskogarna utreds

Metlan ajankohtaista-sivulle

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain huhtikuuhun 2003 mennessä. Uuden valtakunnallisen puhelinvaihteen numero on 010 2111.