Koneellisen metsänistutuksen työnjälki
lähes yhtä hyvää kuin käsinistutuksen
Istutuskoneita on kehitettävä tuottavuuden parantamiseksi
Traktorin tai kaivinkoneen puomin päähän asennettavat
istutuskoneet ovat parantaneet koneellisen metsänistutuksen kilpailukykyä
täysautomaattisiin koneisiin verrattuna. Käsinistutus pottiputkella
on silti edelleen edullisin ja yleisin istutusmenetelmä. Vuosittain
Suomen metsiin istutetaan noin 160 miljoonaa tainta, joista alle kaksi
prosenttia koneellisesti. Koneellisesti istutettujen taimien osuuden odotetaan
kuitenkin kasvavan lähivuosina.
Metsäntutkimuslaitoksessa äskettäin valmistuneessa tutkimuksessa
vertailtiin Suomessa yleisimmin käytettyjen istutuslaitteiden, Ilves-
ja Bräcke-istutuskoneiden, tuottavuutta ja työnjälkeä.
Suomalainen Ilves asennetaan maatalous- tai metsätraktoriin, ruotsalainen
Bräcke puolestaan kaivinkoneen puomin päähän. Bräcke
mätästää maan istutuksen lisäksi.
Ilves-istutuskoneella voitiin istuttaa 170-250 ja Bräcke-laitteella
130-150 tainta tunnissa, kun istu-tustiheys oli 1400-1800 tainta/ha. Istutustiheyden
kasvaessa Ilveksellä päästään 300 taimen ja Bräckellä
yli 200 taimen tuntivauhtiin. Käsinistutuksessa muokattuun maahan
hyvänä työn tuottavuutena pidetään 300 tainta
tunnissa. Käsinistutus on yhä koneellista istutusta edullisempaa.
Ilves-laitteeseen perustuvan uudistamisketjun kokonaiskustannukset olivat
yli 10 prosenttia ja Bräcke-laitteeseen perustuvan 25 prosenttia
korkeammat kuin käsinistutuksen. Tuottavuuden parantamiseksi koneisiin
tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia, esimerkiksi kaksi istutuspäätä
ja automaattinen taimien syöttö. Markkinoille tulleella Eco
Planter -istutuskoneella voidaan istuttaa kaksi tainta samanaikaisesti.
Koneellisen istutuksen kehittäminen edellyttää istutusketjun
kokonaistarkastelua
Istutuskoneilla päästään lähes yhtä hyvään
työnjälkeen kuin käsinistutuksessa. Koneilla istutussyvyys
vaihtelee kuitenkin enemmän ja taimet ovat useammin vinossa kuin
käsin istutettaessa. Työn laatua voidaan parantaa panostamalla
kuljettajan ammattitaitoon ja työn huolellisuuteen.
Koneellista istutusta voidaan kehittää rationalisoimalla koko
tuotantoketju taimitarhalta istutukseen asti. Taimet tulisi kasvattaa
jo taimitarhalla koneelliseen istutukseen sopiviksi. Myös käsinistutuksen
kustannuksia voidaan alentaa logistiikkaa kehittämällä.
|
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.
|
Lisätietoja:
Arto Rummukainen,
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus,
puh. (09) 8570 5376, sähköposti: arto.rummukainen@metla.fi
Julkaisu:
Rummukainen, A., Tervo, L. ja Kautto, K. 2002. Ilves- ja Bräcke-istutuskoneet
Tuottavuus, työn-jälki ja kustannukset. Metsäntutkimuslaitoksen
tiedonantoja 857. www.metla.fi/julkaisut/mt/index.htm
Tutkimushanke:
Kylvön ja maanmuokkauksen kehittäminen
Metlan ajankohtaista-sivulle
|