Julkaistavissa 2.9.2002

Kansainvälinen asiantuntijakokous Tuusulassa 4.-6.9.2002:
Voidaanko metsien hiilitalous yhdistää biodiversiteetin suojeluun ja metsätalouteen?

Metsät voivat hidastaa ilmaston lämpenemistä sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä bio-massaan ja maaperään. Uudet, metsien hiilivaraston kasvattamiseen tähtäävät metsän-hoitotoimet voivat vaikuttaa myös metsien biologiseen monimuotoisuuteen. Nelisenkymmentä metsätieteilijää, ekologia, ja taloustieteilijää yhdeksästä maasta kokoontuu Tuusulan Gustavelundiin 4.-6. 9.2002 pohtimaan metsien hiilitalouden ja biodiversiteetin ylläpitämisen ekologisia ja taloudellisia yhdysvaikutuksia.

Metsien hiilitalous ja biodiversiteetin ylläpitäminen ovat tuoneet metsien hoitoon ja käyttöön monia uusia, osin ristiriitaisiakin tavoitteita, joiden ekologisia ja taloudellisia yhdysvaikutuksia ei tunneta. Metsien hoidolla voidaan vaikuttaa metsien hiilenvarastointikykyyn, mutta samat hoitotoimet voivat aiheuttaa muutoksia myös metsätalouden kannattavuudessa ja puun tarjonnassa. Toisaalta metsien hiilivaraston kasvattamiseen tähtäävät uudet metsänhoitomenetelmät voivat vaikuttaa myös metsien biologiseen monimuotoisuuteen.

Asiantuntijakokouksen keskeisiä aiheita ovat metsien hiilivaraston kasvattamisen vaikutukset lajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta biodiversiteetin säilyttämisen vaikutukset metsien hiilinieluun ja metsätalouden kannattavuuteen. Lisäksi pohditaan, miten hiilivaraston kasvattaminen heijastuu puun tarjontaan teollisuusmaissa ja metsien käyttöön kehitysmaissa. Kokouksen järjestävät Helsingin yliopiston metsäekonomian laitos, Metsäntutkimuslaitos ja Euroopan Metsäinstituutti.

Kioton sopimuksen vaikutukset lajiston monimuotoisuudelle kaksitahoisia
Kioton ilmastosopimus velvoittaa sopijamaita seuraamaan metsäpinta-alan muutoksia ja kannustaa metsittämään muussa käytössä olevia alueita hiilen sidonnan lisäämiseksi. Teollisuusmaissa metsitysprojektit ovat usein sekä biodiversiteetin säilyttämisen että hiilitalouden kannalta suotuisia. Kioton sopimus kannustaa teollisuusmaita lisäämään metsitysprojekteja myös kehitysmaissa; projektin rahoittaja voi saada metsitysalalle sitoutuneen hiilimäärän suuruisen päästöoikeuden. Professori Braam van Wyk Etelä-Afrikasta varoittaa kuitenkin metsitysprojektien uhkaavan heinikko- ja savanniekosysteemien monimuotoisuutta, kun lajistoltaan monimuotoiset heinätasangot muutetaan yhden puulajin viljelymetsiköiksi. Professori Braam van Wyk esitelmöi kokouksessa keskiviikkona 4. syyskuuta.

Lisätietoja:
Raisa Mäkipää, Metsäntutkimuslaitos, puh. (09) 8570 5654, sähköposti raisa.makipaa@metla.fi
Lauri Valsta, Helsingin yliopisto, puh. (09) 1915 7971, sähköposti lauri.valsta@helsinki.fi

Kokouksen kotisivu:
http://www.efi.fi/events/2002/Forest_Carbon_and_Biodiversity/

Kokouksen aikana tiedusteluihin vastaa:
Brita Pajari, Euroopan Metsäinstituutti, puh. 050 359 0362

Tutkimusohjelma: Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät

Metlan ajankohtaista-sivulle