Kansainvälinen asiantuntijakokous
Tuusulassa 4.-6.9.2002:
Voidaanko metsien hiilitalous yhdistää biodiversiteetin suojeluun ja metsätalouteen?
Metsät voivat hidastaa ilmaston lämpenemistä sitomalla hiilidioksidia
ilmakehästä bio-massaan ja maaperään. Uudet, metsien hiilivaraston kasvattamiseen
tähtäävät metsän-hoitotoimet voivat vaikuttaa myös metsien biologiseen
monimuotoisuuteen. Nelisenkymmentä metsätieteilijää, ekologia, ja taloustieteilijää
yhdeksästä maasta kokoontuu Tuusulan Gustavelundiin 4.-6. 9.2002 pohtimaan
metsien hiilitalouden ja biodiversiteetin ylläpitämisen ekologisia ja
taloudellisia yhdysvaikutuksia.
Metsien hiilitalous ja biodiversiteetin ylläpitäminen ovat tuoneet metsien
hoitoon ja käyttöön monia uusia, osin ristiriitaisiakin tavoitteita, joiden
ekologisia ja taloudellisia yhdysvaikutuksia ei tunneta. Metsien hoidolla
voidaan vaikuttaa metsien hiilenvarastointikykyyn, mutta samat hoitotoimet
voivat aiheuttaa muutoksia myös metsätalouden kannattavuudessa ja puun
tarjonnassa. Toisaalta metsien hiilivaraston kasvattamiseen tähtäävät
uudet metsänhoitomenetelmät voivat vaikuttaa myös metsien biologiseen
monimuotoisuuteen.
Asiantuntijakokouksen keskeisiä aiheita ovat metsien hiilivaraston kasvattamisen
vaikutukset lajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta biodiversiteetin säilyttämisen
vaikutukset metsien hiilinieluun ja metsätalouden kannattavuuteen. Lisäksi
pohditaan, miten hiilivaraston kasvattaminen heijastuu puun tarjontaan
teollisuusmaissa ja metsien käyttöön kehitysmaissa. Kokouksen järjestävät
Helsingin yliopiston metsäekonomian laitos, Metsäntutkimuslaitos ja Euroopan
Metsäinstituutti.
Kioton sopimuksen vaikutukset lajiston monimuotoisuudelle kaksitahoisia
Kioton ilmastosopimus velvoittaa sopijamaita seuraamaan metsäpinta-alan
muutoksia ja kannustaa metsittämään muussa käytössä olevia alueita hiilen
sidonnan lisäämiseksi. Teollisuusmaissa metsitysprojektit ovat usein sekä
biodiversiteetin säilyttämisen että hiilitalouden kannalta suotuisia.
Kioton sopimus kannustaa teollisuusmaita lisäämään metsitysprojekteja
myös kehitysmaissa; projektin rahoittaja voi saada metsitysalalle sitoutuneen
hiilimäärän suuruisen päästöoikeuden. Professori Braam van Wyk
Etelä-Afrikasta varoittaa kuitenkin metsitysprojektien uhkaavan heinikko-
ja savanniekosysteemien monimuotoisuutta, kun lajistoltaan monimuotoiset
heinätasangot muutetaan yhden puulajin viljelymetsiköiksi. Professori
Braam van Wyk esitelmöi kokouksessa keskiviikkona 4. syyskuuta.
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.
|
Lisätietoja:
Raisa Mäkipää, Metsäntutkimuslaitos, puh. (09) 8570 5654, sähköposti raisa.makipaa@metla.fi
Lauri Valsta, Helsingin yliopisto, puh. (09) 1915 7971, sähköposti lauri.valsta@helsinki.fi
Kokouksen kotisivu:
http://www.efi.fi/events/2002/Forest_Carbon_and_Biodiversity/
Kokouksen aikana tiedusteluihin vastaa:
Brita Pajari, Euroopan Metsäinstituutti, puh. 050 359 0362
Tutkimusohjelma: Suomen metsien
hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät
Metlan ajankohtaista-sivulle
|