Julkaistavissa 27.8.2002

Suometsien puuston kasvu kaksinkertaistunut
Tulevaisuuden hakkuutulot turvataan kunnostusojituksilla ja harvennuksilla

Soiden ojitus ja suometsien hoito ovat lisänneet maamme suometsien puuston vuotuisen kasvun 1950-luvun alun noin 10 miljoonasta kuutiometristä noin 20 miljoonaan kuutiometriin 1990-luvun puoliväliin mennessä. Puuvaranto on niillä alueilla, jotka 1950-luvun alussa luokiteltiin soiksi, noussut 252 miljoonasta kuutiometristä 430 miljoonaan kuutiometriin. Varannon ja kasvun lisäystä vastaavia hakkuutuloja on kuitenkin vielä odotettava jonkin aikaa, koska suometsät ovat keskimäärin nuoria. Tulevaisuuden hakkuutulojen turvaamiseksi kunnostusojituksia ja harvennushakkuita tulisi lisätä selvästi nykyisestä tasosta. Tiedot ilmenevät äskettäin ilmestyneestä Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumerosta Suomen suometsät 1951-1994.

Suomen suometsät 1951-1994 sisältää kattavan selvityksen maamme suometsistä ja niiden kehityksestä. Tiedot perustuvat valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986-1994). Pinta-alojen ja puuston tilavuuden muutoksia ja niiden syitä on analysoitu VMI3:sta (1951-53) lähtien. Julkaisussa tarkastellaan myös suokasvupaikkojen luokittelun muutoksia.

Metsien puuntuotannon lisääminen soita ojittamalla asetettiin yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi 1950-luvun metsäohjelmissa. VMI8:n mukaan ojitettuja soita oli 4,6 miljoonaa hehtaaria eli vähän yli puolet soiden pinta-alasta. Soiden pinta-ala on 1950-luvun alusta pienentynyt 9,7 miljoonasta hehtaarista 8,9 miljoonaan hehtaariin. Osa ohutturpeisista soista on VMI:n luokituksen mukaan muuttunut kivennäismaiksi - osa on raivattu pelloiksi tai padottu vesien säännöstelyaltaiksi. Vajaa 10 prosenttia, eli 450 000 hehtaaria, ojitetuista soista on metsänkasvatukseen kelpaamattomia. Puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on jäljellä 830 000 hehtaaria, mutta uudisojitusten käytännössä päätyttyä se jäänee tulevaisuudessakin ojittamatta.

Harvennushakkuita ja kunnostusojituksia tarvitaan
VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 miljoonalla hehtaarilla, näistä taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia on 1,38 miljoonaa hehtaaria ja uudistushakkuuseen soveltuvaa metsää 425 000 hehtaaria. Hakkuun viivästyminen on heikentänyt metsikön tuotosta 500 000 hehtaarilla. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia ojitusalueita on VMI8:n mukaan runsaat 1,4 miljoonaa hehtaaria, kun kunnostusojituksia oli inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella oli tehty 360 000 hehtaaria. Suometsien kasvun ylläpitämiseksi ja tulevaisuuden hakkuutulojen turvaamiseksi kunnostusojituksia on lisättävä nykyisestä tasostaan.

Lisätietoja:

• tutkija Hannu Hökkä, Metla, Rovaniemen tutkimusasema, puh. (016) 336 4306
• prof. Seppo Kaunisto, Metla, Parkanon tutkimusasema, puh (03) 443 5240, gsm 040 511 8369
• tutkija Kari T. Korhonen, Metla, Joensuun tutkimuskeskus, puh (013) 251 4030, gsm 040 733 8383
• prof. Erkki Tomppo, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh. (09) 85 705 340, gsm 040 502 8555

Tutkimusohjelmat:
Valtakunnan metsien inventointi
Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö

Julkaisu:
Metsätieteen aikakauskirja 2B/2002. Tutustu julkaisuun Metlan Internet-sivuilla, osoitteessa: www.metla.fi/aikakauskirja/
Tilaukset: Metsätieteen aikakauskirja, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, puh. (09) 857 051, faksi (09) 625 308, sähköposti silva.fennica@metla.fi

Metsätieteen aikakauskirjaa julkaisevat yhteistyössä Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Metsätieteellinen Seura (SMS). Sarjassa julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisiä metsäalaan kuuluvia alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, katsauksia ja tiedonantoja. Metsävarat-osastossa julkaistaan puuvarojen, metsien ja metsäluonnon tilan inventointituloksia ja kehityslaskelmia. Muita metsiin, metsätalouteen ja metsäluontoon liittyviä kirjoituksia julkaistaan sarjan Tieteen Tori- ja Puheenvuoro-palstoilla. Metsätieteen aikakauskirja ilmestyy neljästi vuodessa.