Myrskyn jälkeen muut tuhot mahdollisia metsissä
- puiden korjuun oikea ajoitus tärkeää
Kesämyrsky riehui heinäkuun alussa Itä- ja Keski-Suomessa
ja jätti jälkeensä paljon kaatuneita, katkenneita ja vaurioutuneita
puita. Nämä tarjoavat otollisen lisääntymisalustan
monille sieni- ja hyönteislajeille. Kaatuneet ja vaurioituneet puut
ovat myöhemmin lahotessaan kasvualustana monille lahopuulla viihtyville
lajeille. Vaikka lajiston rikkaus on osa luonnon arvokasta monimuotoisuutta,
jotkin sieni- ja hyönteislajit voivat runsaina esiintyessään
aiheuttaa tuntuvia taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle
pilaamalla puuainesta tai heikentämällä puiden kasvua ja
kuntoa.
Korjuun oikea ajoitus tärkeää
Mitä nopeammin puut korjataan pois metsästä, sitä
vähemmän puuaine ehtii muuttua ja sen laatu heikentyä ja
sitä pienempiä taloudelliset menetykset ovat. Tukkipuun osalta
suurin uhka kesällä on sinistyminen, joka alentaa puun laatua.
Sinistäjäsienet iskeytyvät puuhun joko vauriokohdista tai
hyönteisten tekemien käytävien kautta. Juurineen kaatuneiden
puiden osalta korjuulla ei ole niin kiire, sillä niiden vastustuskyky
riittää useimmiten estämään hyönteis- ja
sienivioitukset vielä tänä kesänä; puut olisi
kuitenkin korjattava pois metsästä ennen ensi kevättä.
Juurikäävän vaivaamilla alueilla kannattaa harkita koneellisen
korjuun ajoittamista talveen, jos alueella on paljon myrskyltä säästyneitä
puita. Talvikorjuu estää juurikäävän leviämistä.
Pahimmat tuhohyönteiset jo parveilleet
Havupuiden pahimmat hyönteistuholaiset - kirjanpainajat, tikaskuoriaiset
ja ytimennävertäjät - ovat jo tämän vuoden osalta
parveilleet, joten myrskyssä vioittuneet puut eivät lisää
merkittävästi niiden tulevia esiintymiä. Pirstoutuneet
puut ehtinevät kuivua ennen ensi vuoden parveiluaikoja, joten ne
eivät enää silloin ole sopivaa lisääntymismateriaalia
näille tuholaisille.
Liikkeellä on kuitenkin vielä useita hyönteisiä,
joiden voimakas lisääntyminen voi uhata kasvavia metsiä
tai taimikoita tulevina vuosina. Varttuneiden puiden tuholaisia ovat muun
muassa nilurit, monikirjaajat ja tähtikirjaajat, taimituholaisia
puolestaan tukkimiehentäi ja pikikärsäkkäät.
Niiden torjunnan kannalta korjuulla ei kuitenkaan ole vielä kiire,
sillä lajit aikuistuvat pääosin vasta parveilua seuraavana
vuonna tai myöhemmin. Liikkeellä on myös jääriä
(mm. kuusijäärä ja suutari), puupistiäisiä ja
jalokuoriaisia, jotka heikentävät puuaineen teknistä laatua.
Jatkoseuranta aiheellista
Myrskyn runtelemien puiden arvo on joka tapauksessa pienentynyt, mutta
jäljelle jäänyttä puustoa voidaan suojella seuraustuhoilta.
Myrskytuhoalueille ja reunametsiin jääneet pystypuut voivat
olla myrskyn vioittamia tai kärsiä muuttuneista valo- ja kasvuoloista,
joten ne voivat olla tavallista alttiimpia erilaisille tuhonaiheuttajille.
Ensi kesänä onkin syytä tarkkailla puiden tilaa ja hyönteisten
mahdollista iskeytymistä niihin.
Lisätietoa tuhonaiheuttajista ja apua niiden tunnistamiseen löydät
Metsäntutkimuslaitoksen maksuttomasta Internet-palvelusta Metinfo
Metsien terveys, www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/. Sivustolta
löydät myös Metlan metsätuhotietopalvelun yhteystiedot.
Lisätietoja:
Metinfo Metsien
terveys, metinfo-terveys@metla.fi, http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/
Metlan ajankohtaista-sivulle
|