Julkaistavissa 28.6.2002

Metsämarjojen satoennusteet täsmentyvät -
Mustikka kypsyy ennätysaikaisin, sadosta korkeintaan keskinkertainen

Mustikkasato jäänee valtakunnallisesti huonoksi tai keskinkertaiseksi, sillä toukokuun puoliväliin ajoittuneet ankarat pakkaset sekä huhti-kesäkuun kuivuus ovat pienentäneet mustikkasatoja lähes jokaisessa tutkitussa 95 metsikössä. Vain noin joka viidennessä tutkitussa metsikössä mustikoita on runsaasti. Parhaat mustikkasadot kasvavat esimerkiksi järvien saarissa ja rantametsissä, jotka ovat välttyneet hallalta ja joissa kosteutta on ollut raakilevaiheessa riittävästi, selviää Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) valtakunnallisen luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimuksen maastomittauksista.

Mustikka kypsyy ennätysaikaisin
Mustikan kukinta alkoi Etelä-Suomessa tänä vuonna jo 11.5. eli puolitoista viikkoa keskimääräistä aikaisemmin, ja kukintavaihe eteni Etelä-Suomesta pohjoisimpaan Lappiin 28 vuorokaudessa (kartta 1). Kesäkuun lämpimien päivien ansiosta mustikan kehittyminen raakileiksi eteni Etelä-Suomesta Lapin perukoille kolmessa viikossa (kartta 2) eli selvästi viimevuosien keskiarvoa nopeammin.

Mustikka kypsyy noin viikkoa keskimääräistä aikaisemmin: Etelä-Suomessa avoimilla metsäkuvioilla ja metsien reunoissa mustikka on kypsää heinäkuun alussa ja laajemminkin heinäkuun ensimmäisellä viikolla (kartta 5). Jos kesäsäät ovat normaalit, pääsato kypsyy Etelä- ja Keski-Suomen metsissä heinäkuun toisella viikolla ja Kainuussa, Peräpohjolassa ja Metsä-Lapissa heinäkuun puolivälissä. Mustikan aikainen kypsyminen johtuu aikaisesta kukinnasta sekä raakilevaiheen kannalta edullisista kesäkuun säistä. Mustikan laatu säilynee hyvänä, ja kuluneen viikon aikana saadut sadekuurot ovat olleet tervetulleita mustikan kypsymisen loppuvaiheessa.

Puolukan kukinta keskinkertaista, Järvi-Suomessa paikoin runsasta
Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa Salpausselkien eteläpuolelta 5.6. muutaman päivän keskimääräistä aikaisemmin. Poikkeuksellisen lämpimien säiden ansiosta kukinta eteni seuraavan viikon aikana Lapin lääniin asti (kartta 3). Vain muutamissa tutkituissa metsissä puolukka oli kukassa Lapin läänissä vielä juhannuksena. 70 tutkimusmetsikössä tehtyjen kukintalaskentojen perusteella puolukkasadosta odotetaan Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Oulun ja Lapin lääneissä keskinkertaista, Järvi-Suomen alueella sekä paikoin Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa runsasta.

Hillakuume nousee Lapissa
Suomuurain kukki lähes koko Suomessa Lappia myöten kesäkuun alussa (kartta 4), noin puolitoista viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Ainoastaan Peräpohjolan itäosissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa hilla kukki tavalliseen aikaan kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla. Puustoisilla soilla, korvissa ja rämeillä suomuurain kukki noin viikkoa myöhemmin kuin avosoilla ja siten myös marjat kysyvät viikkoa myöhemmin. Suomuurain kypsyy poimittavaksi heinäkuun toisella viikolla, mikäli heinäkuun säätilat ovat normaalit. Lapissa ja Oulun lääneissä suomuurain on kypsynyt viime vuosina heinäkuun puolivälissä tai viikko sen jälkeen. Kainuussa ja Lapin läänissä hillasadosta ennustetaan kukkien ja raakileitten määrän perusteella keskinkertaista, paikoin runsasta. Muualla maassa hillasato jää pieneksi.

Lisätietoja: tutkija Kauko Salo, p.040 7216070, sähköposti: kauko.salo@metla.fi

Marja- ja sienitiedotteet sekä teemakartat ovat luettavissa Internetissä osoitteessa: www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/

Tutkimushanke: Kasvifenologinen seuranta, marja- ja sienisatoennusteet

Metlan ajankohtaista-sivulle