Metsämarjojen satoennusteet täsmentyvät
-
Mustikka kypsyy ennätysaikaisin, sadosta korkeintaan
keskinkertainen
Mustikkasato jäänee valtakunnallisesti huonoksi tai keskinkertaiseksi,
sillä toukokuun puoliväliin ajoittuneet ankarat pakkaset sekä
huhti-kesäkuun kuivuus ovat pienentäneet mustikkasatoja lähes
jokaisessa tutkitussa 95 metsikössä. Vain noin joka viidennessä
tutkitussa metsikössä mustikoita on runsaasti. Parhaat mustikkasadot
kasvavat esimerkiksi järvien saarissa ja rantametsissä, jotka
ovat välttyneet hallalta ja joissa kosteutta on ollut raakilevaiheessa
riittävästi, selviää Metsäntutkimuslaitoksen
(Metla) valtakunnallisen luonnonmarjojen ja kauppasienten satotutkimuksen
maastomittauksista.
Mustikka kypsyy ennätysaikaisin
Mustikan kukinta alkoi Etelä-Suomessa tänä vuonna jo 11.5.
eli puolitoista viikkoa keskimääräistä aikaisemmin,
ja kukintavaihe eteni Etelä-Suomesta pohjoisimpaan Lappiin 28 vuorokaudessa
(kartta
1). Kesäkuun lämpimien päivien ansiosta mustikan
kehittyminen raakileiksi eteni Etelä-Suomesta Lapin perukoille kolmessa
viikossa (kartta
2) eli selvästi viimevuosien keskiarvoa nopeammin.
Mustikka kypsyy noin viikkoa keskimääräistä aikaisemmin:
Etelä-Suomessa avoimilla metsäkuvioilla ja metsien reunoissa
mustikka on kypsää heinäkuun alussa ja laajemminkin heinäkuun
ensimmäisellä viikolla (kartta
5). Jos kesäsäät ovat normaalit, pääsato
kypsyy Etelä- ja Keski-Suomen metsissä heinäkuun toisella
viikolla ja Kainuussa, Peräpohjolassa ja Metsä-Lapissa heinäkuun
puolivälissä. Mustikan aikainen kypsyminen johtuu aikaisesta
kukinnasta sekä raakilevaiheen kannalta edullisista kesäkuun
säistä. Mustikan laatu säilynee hyvänä, ja kuluneen
viikon aikana saadut sadekuurot ovat olleet tervetulleita mustikan kypsymisen
loppuvaiheessa.
Puolukan kukinta keskinkertaista, Järvi-Suomessa paikoin runsasta
Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa Salpausselkien eteläpuolelta
5.6. muutaman päivän keskimääräistä aikaisemmin.
Poikkeuksellisen lämpimien säiden ansiosta kukinta eteni seuraavan
viikon aikana Lapin lääniin asti (kartta
3). Vain muutamissa tutkituissa metsissä puolukka oli kukassa
Lapin läänissä vielä juhannuksena. 70 tutkimusmetsikössä
tehtyjen kukintalaskentojen perusteella puolukkasadosta odotetaan Etelä-
ja Länsi-Suomessa sekä Oulun ja Lapin lääneissä
keskinkertaista, Järvi-Suomen alueella sekä paikoin Satakunnassa
ja Pohjois-Karjalassa runsasta.
Hillakuume nousee Lapissa
Suomuurain kukki lähes koko Suomessa Lappia myöten kesäkuun
alussa (kartta
4), noin puolitoista viikkoa keskimääräistä
aikaisemmin. Ainoastaan Peräpohjolan itäosissa, Kainuussa ja
Pohjois-Karjalan pohjoisosissa hilla kukki tavalliseen aikaan kesäkuun
kymmenennen päivän tienoilla. Puustoisilla soilla, korvissa
ja rämeillä suomuurain kukki noin viikkoa myöhemmin kuin
avosoilla ja siten myös marjat kysyvät viikkoa myöhemmin.
Suomuurain kypsyy poimittavaksi heinäkuun toisella viikolla, mikäli
heinäkuun säätilat ovat normaalit. Lapissa ja Oulun lääneissä
suomuurain on kypsynyt viime vuosina heinäkuun puolivälissä
tai viikko sen jälkeen. Kainuussa ja Lapin läänissä
hillasadosta ennustetaan kukkien ja raakileitten määrän
perusteella keskinkertaista, paikoin runsasta. Muualla maassa hillasato
jää pieneksi.
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.
|
Lisätietoja: tutkija Kauko Salo, p.040 7216070, sähköposti: kauko.salo@metla.fi
Marja- ja sienitiedotteet sekä teemakartat ovat luettavissa Internetissä
osoitteessa: www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/
Tutkimushanke: Kasvifenologinen
seuranta, marja- ja sienisatoennusteet
Metlan ajankohtaista-sivulle
|