Kemikaalien käyttö vähentynyt metsätaimitarhoilla
Yksittäinen metsätaimitarha on tänä päivänä pienempi riski ympäristölle
kuin 1980-luvun alussa. Siirtyminen paljasjuurituotannosta paakkutaimituotantoon,
ja toisaalta, taimituotannon supistuminen ovat vähentäneet tarhoilla käytettävien
lannoitteiden ja torjunta-aineiden määrää. Paakkutaimituotannossa suurin
osa ravinteista ja torjunta-aineista pidättyy kasvustoon ja kasvualustana
käytettyyn turpeeseen.
Metsätaimitarhojen siirtyminen paljasjuurituotannosta paakkutaimituotantoon
ja taimituotannon supistuminen ovat vähentäneet tarhoilla käytettävien
lannoitteiden määrää noin 800 tonnista 200 tonniin. Samalla torjunta-aineiden
määrä on vähentynyt 18 tonnista yhteen tonniin, teho-aineina laskettuna.
Nykyisin tuotetuista taimista noin 90 prosenttia on paakkutaimia.
Paakkutaimituotannossa suurin osa ravinteista ja torjunta-aineista pidättyi
tehdyissä taimitarhakokeissa kasvustoon ja kasvualustana käytettyyn turpeeseen.
Taimien kastelua ja lannoitusta tarkentamalla haitallisten kemikaalien
huuhtoutumista maaperään voidaan kuitenkin edelleen vähentää, selviää
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Marja-Liisa Juntusen 14.6.Kuopion Yliopistossa
tarkastettavasta väitöskirjasta.
Kemikaalien käyttö vähäisempää paakku- kuin paljasjuuritaimilla
Tutkimuksen mukaan paakkutaimille annettiin tainta kohden vain noin 12
prosenttia paljasjuuritaimille annetusta typpilannoitteesta, 20 prosenttia
fosforista ja 25 prosenttia torjunta-aineista. Suurin osa erosta selittyy
paakkutaimien suurilla kasvatustiheyksillä ja lyhyillä tuotantoajoilla.
Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytössä oli tarhojen välillä suurta
vaihtelua. Puulajeista mänty on altis useille eri taudeille. Osa tarhoista
turvautuikin kemialliseen torjuntaan koko kasvukauden ajan. Männyn taimille
torjunta-aineita ruiskutettiin runsaasti, keskimäärin 9,5 kg hehtaarille
(tehoaineina). Kuusella torjunta-aineita käytettiin noin 0,9 kg ja koivulla
1,6 kg hehtaarilla.
Kemikaalit pidättyvät taimikasvustoon ja turpeeseen
Puulajista ja paakkutyypistä riippuen paakkutaimille annetusta typestä
huuhtoutui maaperään 11-19 prosenttia, eli 19-41 kg typpeä hehtaarilta.
Vastaavasti fosforia huuhtoutui 16-64 prosenttia eli 11-56 kg fosforia
hehtaarilta. Typen huuhtoutumat olivat saman suuruisia kuin maatalousmailla,
mutta fosforin huuhtoutumat olivat korkeampia. Peltoalaan verrattuna metsätaimia
tuotetaan kuitenkin hyvin pienellä alalla.Yhteenlaskettu tuotantoala on
tällä hetkellä alle 500 hehtaaria.
Suurin osa tutkituista torjunta-aineista pidättyi taimikasvustoon ja turpeeseen
tai muuttui uusiksi yhdisteiksi (eli hajoamistuotteiksi). Paakuista maaperään
huuhtoutuneessa vedessä oli alle viisi prosenttia taimille ruiskutetusta
klorotaloniilista, triadimefonista ja sen hajoamistuotteesta triadimenolista,
sekä sypermetriinistä. Propikonatsolista noin kolmannes huuhtoutui maaperään.
Lisätietoja: FM Marja-Liisa Juntunen, Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen
tutkimusasema, puh. 017-513811, 050-5313506. Sähköposti: marja-liisa.juntunen@metla.fi
Julkaisu: Environmental impact of fertilizers and pesticides used
in Finnish forest nurseries. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 849.
58 s.+ osajulkaisut.
Tutkimushanke: Taimituotanto-
ja istutusketju
Metlan ajankohtaista-sivulle
|