Julkaistavissa 14.6.2002

Kemikaalien käyttö vähentynyt metsätaimitarhoilla

Yksittäinen metsätaimitarha on tänä päivänä pienempi riski ympäristölle kuin 1980-luvun alussa. Siirtyminen paljasjuurituotannosta paakkutaimituotantoon, ja toisaalta, taimituotannon supistuminen ovat vähentäneet tarhoilla käytettävien lannoitteiden ja torjunta-aineiden määrää. Paakkutaimituotannossa suurin osa ravinteista ja torjunta-aineista pidättyy kasvustoon ja kasvualustana käytettyyn turpeeseen.

Metsätaimitarhojen siirtyminen paljasjuurituotannosta paakkutaimituotantoon ja taimituotannon supistuminen ovat vähentäneet tarhoilla käytettävien lannoitteiden määrää noin 800 tonnista 200 tonniin. Samalla torjunta-aineiden määrä on vähentynyt 18 tonnista yhteen tonniin, teho-aineina laskettuna. Nykyisin tuotetuista taimista noin 90 prosenttia on paakkutaimia.

Paakkutaimituotannossa suurin osa ravinteista ja torjunta-aineista pidättyi tehdyissä taimitarhakokeissa kasvustoon ja kasvualustana käytettyyn turpeeseen. Taimien kastelua ja lannoitusta tarkentamalla haitallisten kemikaalien huuhtoutumista maaperään voidaan kuitenkin edelleen vähentää, selviää Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Marja-Liisa Juntusen 14.6.Kuopion Yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Kemikaalien käyttö vähäisempää paakku- kuin paljasjuuritaimilla
Tutkimuksen mukaan paakkutaimille annettiin tainta kohden vain noin 12 prosenttia paljasjuuritaimille annetusta typpilannoitteesta, 20 prosenttia fosforista ja 25 prosenttia torjunta-aineista. Suurin osa erosta selittyy paakkutaimien suurilla kasvatustiheyksillä ja lyhyillä tuotantoajoilla. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytössä oli tarhojen välillä suurta vaihtelua. Puulajeista mänty on altis useille eri taudeille. Osa tarhoista turvautuikin kemialliseen torjuntaan koko kasvukauden ajan. Männyn taimille torjunta-aineita ruiskutettiin runsaasti, keskimäärin 9,5 kg hehtaarille (tehoaineina). Kuusella torjunta-aineita käytettiin noin 0,9 kg ja koivulla 1,6 kg hehtaarilla.

Kemikaalit pidättyvät taimikasvustoon ja turpeeseen
Puulajista ja paakkutyypistä riippuen paakkutaimille annetusta typestä huuhtoutui maaperään 11-19 prosenttia, eli 19-41 kg typpeä hehtaarilta. Vastaavasti fosforia huuhtoutui 16-64 prosenttia eli 11-56 kg fosforia hehtaarilta. Typen huuhtoutumat olivat saman suuruisia kuin maatalousmailla, mutta fosforin huuhtoutumat olivat korkeampia. Peltoalaan verrattuna metsätaimia tuotetaan kuitenkin hyvin pienellä alalla.Yhteenlaskettu tuotantoala on tällä hetkellä alle 500 hehtaaria.

Suurin osa tutkituista torjunta-aineista pidättyi taimikasvustoon ja turpeeseen tai muuttui uusiksi yhdisteiksi (eli hajoamistuotteiksi). Paakuista maaperään huuhtoutuneessa vedessä oli alle viisi prosenttia taimille ruiskutetusta klorotaloniilista, triadimefonista ja sen hajoamistuotteesta triadimenolista, sekä sypermetriinistä. Propikonatsolista noin kolmannes huuhtoutui maaperään.

Lisätietoja: FM Marja-Liisa Juntunen, Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema, puh. 017-513811, 050-5313506. Sähköposti: marja-liisa.juntunen@metla.fi

Julkaisu: Environmental impact of fertilizers and pesticides used in Finnish forest nurseries. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 849. 58 s.+ osajulkaisut.

Tutkimushanke: Taimituotanto- ja istutusketju

Metlan ajankohtaista-sivulle