|
Kaadettavat puut antavat tiedon uuden puusukupolven
hoitoon
Metla tutkii puisto- ja katupuita
Suuri osa vanhoista kaupunki- ja puistopuista on enemmän tai vähemmän
lahoja. Lahokin puu voi ilahduttaa kaupunkilaisia pitkään, kunhan sen
kuntoa seurataan, sillä puun lahoaminen kestää vuosia. Puun kunnon luotettava
arvioiminen auttaa ajoittamaan lahon puun kaatamisen oikein, jolloin turhilta
vahingoilta vältytään. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat selvittävät, miten
puun sisäisen lahon määrää voidaan ennustaa ulkoisten merkkien perusteella.
Puun kunnon arviointi perustuu yleensä terveydentilan ulkoisiin merkkeihin,
puulajiin, puussa olevaan lahottajasienilajiin sekä puun kasvuympäristöön.
Vuonna 2001 käynnistyneessä kolmevuotisessa 'Kaupunkipuiden vauriot ja
laho' -tutkimushankkeessa selvitetään visuaalisen kuntoarvioinnin ja puiden
terveydentilan seurannan perusteita. Erityisesti kiinnitetään huomiota
siihen, kuinka hyvin puiden ulkoiset vauriot ennustavat puun sisällä olevaa
lahoa ja murtumia. Puun sisäisiä onkaloita tutkitaan tarkoitukseen kehitetyillä
lahonetsintälaitteilla.
Lisäksi tutkitaan puulajien ja lahottajasienilajien vaikutuksia lahoamiseen.
Kaikki sienilajit eivät lahota kaikkia puulajeja. Toisaalta puulajit lahoavat
eri tavoin, ja eri sienilajit lahottavat puuainesta eri tavoin. Tutkimuksessa
kiinnitetään huomiota siihen, mitkä lahottajasienilajit ovat haitallisia,
ja mitkä taas lajistollisesti arvokkaita, puistojen monimuotoisuutta lisääviä
lajeja. Tutkimuksen rahoittavat Ympäristöministeriö, Metsäntutkimuslaitos
ja Helsingin kaupunki.
Tarkoista tutkimuksista apu kaatopäätöksiin
Tutkittavat puut valokuvataan ennen kaatoa ja niiden vauriot, kuten onkalot,
halkeamat ja sienet paikannetaan ja mitataan. Kaadon yhteydessä määritetään
puun sisäinen laho. Mittausten ja valokuvien avulla puu voidaan "rakentaa
uudestaan" paperilla ja arvioida ulkoisten vaurioiden ja sisäisen lahon
suhdetta, sekä kaatopäätöksen ajoituksen onnistumista. Tähän mennessä
on tutkittu 140 kaadettua puuta: 24 lehmusta, 55 vaahteraa ja 61 koivua.
Nämä lajit ovat yleisimpiä puisto- ja katupuulajeja Helsingissä. Yleisimmät
lahottajasienilajit ovat olleet lattakääpä, vaahterankääpä, pakurikääpä,
pökkelökääpä ja kääpäorakas. Näistä haitallisin on lattakääpä, joka lahottaa
kaikkia lehtipuulajeja ja nimenomaan puuta pystyssä pitäviä juuria. Kuvia
tutkituista puista.
Ankeat olot altistavat laholle
Kaupunkien vanhat puisto- ja katupuut halutaan maisemallisen arvonsa vuoksi
säilyttää mahdollisimman pitkään. Usein ne kuitenkin kasvavat erittäin
ankarissa, jopa elinkelvottomissa, olosuhteissa rakennetun ympäristön
keskellä. Myös ihmiset altistavat puita lahottajasienten hyökkäyksille
kolhimalla puiden runkoja ja katkomalla niiden juuria kaivuutöiden yhteydessä.
Raskas liikenne tiivistää maata puiden juurien ympärillä. Kun puut saavat
ruhjeita ja suojaava kuorikerros rikkoutuu, pääsee lahoaminen alkuun.
HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet
v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.
|
Lisätietoja:
tutkija Anna-Maija Hallaksela, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, p. (09)
8570 5489, sähköposti: anna-maija.hallaksela@metla.fi
tutkija Minna Terho, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, p. (09) 8570 5468,
sähköposti: minna.terho@metla.fi
Tutkimushanke: Kaupunkipuiden vauriot
ja laho
Tutustu lahottajasieniin Metinfo
Metsien terveys -tietopalvelussa.
Metlan ajankohtaista-sivulle
|