[METLA Tiedote]

 

 

16.1.2002

 

Puunkorjuun ja -kuljetuksen kokonaisvaikutukset metsävaltaisissa seutukunnissa edelleen merkittävät

Puunkorjuu ja puunkuljetus on yhdessä muun metsätalouden kanssa edelleen keskeinen elinkeino monissa metsävaltaisissa seutukunnissa. Toimialan kerrannaisvaikutukset seutukuntien talouteen ja työllisyyteen ovat suurempia kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi Metlan tutkimusjulkaisusta, jossa on uudella tavalla arvioitu puunkorjuun ja -kuljetuksen paikallistaloudellisia vaikutuksia Juvan, Keuruun ja Pielisen Karjalan seutukunnassa.

Tutkimusta varten laadittiin uudenlainen paikallistalouden malli, jossa otettiin huomioon itse tuotannon aiheuttamien vaikutusten lisäksi myös kotitalouksien kulutuksen ja julkisen sektorin kautta syntyvät kerrannaisvaikutukset. Mallin avulla on voitu arvioida toimialan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia aikaisempia arvioita seikkaperäisemmin. Malli soveltuu myös muiden metsään liittyvien taloudellisten toimintojen vaikutusten arviointiin.

Puunkorjuu- ja puunkuljetustoimialan kokonaistuotos oli Keuruun seutukunnassa vuonna 1997 noin 40 miljoonaa markkaa, Juvan seutukunnassa 72 milj. mk ja Pielisen Karjalassa 107 milj. mk. Kerrannaisvaikutukset nostivat kokonaisvaikutuksen jopa kaksinkertaiseksi toimialan kokonaistuotokseen nähden. Kerrannaisvaikutukset kohdistuvat kotitalouksien lisäksi lähinnä kaupan, julkisen sektorin, rahoituksen ja vakuutuksen sekä asuntojen omistuksen toimialoille.

Puunkorjuu- ja puunkuljetustoimialan kokonaistyöllisyysvaikutukset (Juvan seutukunnassa 225, Keuruun seutukunnassa 149 ja Pielisen Karjalan seutukunnassa 364 työvuotta) olivat noin puolitoistakertaiset välittömään työllisyyteen verrattuina. Ne olivat suuremmat tai vähintään samaa luokkaa kuin seutukuntien suurimpien teollisuuslaitosten työllisyys.

Tutkimuksessa arvioitiin myös koneellistamisen vaikutuksia puunkorjuun ja -kuljetuksen kokonaistuotokseen ja työllisyyteen. Metsurivaltaisen hakkuutavan kokonaisvaikutukset olisivat suuremmat kuin nykyisen koneellistetun korjuutekniikan kokonaisvaikutukset. Voidaan kysyä, onko puunkorjuun koneellistaminen ollut tässä suhteessa sosiaalisesti kestävää metsätaloutta.

Tutkimus toteutettiin Metlan, Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen ja Metsätehon yhteistyönä ja se oli osa "Inhimilliset voimavarat ja paikallisuus metsätaloudessa" tutkimuskonsortiota metsäalan Wood Wisdom -tutkimusohjelmassa. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Julkaisu: Eero Vatanen. 2001. Puunkorjuun ja puunkuljetuksen paikallistaloudelliset vaikutukset Juvan, Keuruun ja Pielisen karjalan seutukunnissa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 825.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: tutkija Eero Vatanen, Metla, Joensuun tutkimuskeskus, puh. (013) 251 4201, 040 536 7878

Metlan ajankohtaista-sivulle


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Viestintä Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 05260 sähköposti: info@metla.fi