[METLA Tiedote]
1.3.2001

Tutkimuskeskuksen johtaja Jari Parviaisen
puhe Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlassa 1.3.2001

Tutkimusasemasta tutkimuskeskukseksi

Kahden vuosikymmenen kuluessa Joensuun metsäntutkimusasema on kasvanut monitieteiseksi tutkimuskeskukseksi. Yhdestä tutkimussuunnasta, biologisesta metsäntutkimuksesta aloittanut toimintayksikkö sisältää nykyisellään seitsemän painoalaa. Historiansa aikana Joensuun metsäntutkimus on saanut tavallista enemmän poliittista huomiota. Voidaan puhua kolmesta erillisestä poliittisesta sysäyksestä.

Tutkimusaseman perustamista edelsi kiivas poliittinen keskustelu 1970-luvulla toisen yliopistollisen metsäopetuspisteen perustamisesta maahamme Helsingin rinnalle.Useita paikkakuntia Joensuun ohella mm. Oulu, Kuopio ja Jyväskylä ehdotettiin metsäopetuksen sijoittamiselle. Ehdotukset eivät kuitenkaan välittömästi toteutuneet.

Sittemmin Metsähallituksen aloite, Pohjois-Karjalan maakunnan, Joensuun kaupungin ja yliopiston toiminta johtivat siihen, että Metsäntutkimuslaitos sai vuonna 1980 valtion talousarvioon määrärahan Joensuun metsäntutkimusaseman suunnittelua varten. Tasan 20 vuotta sitten toiminta alkoi Joensuussa siten, että aseman johtaja ja kolme tutkijaa sijoittuivat yliopiston biologian laitoksen tiloihin.Metsäntutkimuslaitoksen aseman perustaminen oli ehtona metsäopetuksen alkamiselle, joka käynnistyi yliopistossa 1982, vuotta myöhemmin tutkimusaseman perustamisen jälkeen.

Toisen kerran Joensuun metsäntutkimus nousi valtakunnalliseksi uutisaiheeksi, kun eduskunnassa keskusteltiin viisitoista vuotta sitten, vuonna1985 Metsäntutkimuslaitoksen keskusyksikön siirrosta Joensuuhun. Keskusyksikkö päätettiin pysyttää pääkaupunkiseudulla, mutta keskustelu johti Joensuun ja Metsäntutkimuslaitoksen muiden alueyksiköiden vahvistamiseen ja lisärakennuksen rakentamiseen vuonna 1995 yhdessä yliopiston kanssa. Toisin sanoen tämä Borealis -rakennus on saanut alkunsa tästä toisesta hajasijoituskeskustelusta.

Yli 300 henkilön tiedeyhteisö

Vuosi sitten hallituksen tekemä aamukoululinjaus oli kolmas sysäys metsäntutkimuksen vahvista-miseksi Joensuussa. Tutkimusasema muutettiin tutkimuskeskukseksi, pysyvän henkilöstön kehittämistavoitteeksi asetettiin 100 henkilöä vuonna 2005 ja uudisrakennus luvattiin. Joensuun edellytykset toiseksi valtakunnalliseksi ja kansainvälisesti näkyväksi metsäntutkimuspaikkakunnaksi oli näin luotu. Joensuu on nykyään ainoa paikkakunta Suomessa, jossa metsäntutkimus ja yliopistollinen metsäopetus sijaitsevat samalla kampusalueella ja voivat hyödyntää tiedeyhteisön laaja-alaisuuden, "ns. kriittisen massan" lisäksi käytännön yhteistyöetuja kuten esim. ryhmätyöskentelyä, yhteislaboratorioita, tutkijakoulu- ja opiskelijatyömahdollisuutta ja luento-opetusta.

Euroopan metsäinstituutin ansiosta osallistuminen eurooppalaiseen metsäntutkimukseen on Joensuussa tavallista monipuoli-sempaa. Maantieteellinen yhteys Karjalan Tasavaltaan antaa puolestaan poikkeuksellisen yhteistyöedun Venäjän metsätalouden kehittämisessä. Joensuussa toimii myös tiedonsiirtoa edistävä puu- ja metsäosaamiskeskus ja sen PUUGIA -verstas. Tätä kokonaisuutta täydentää Kolin kansallispuisto, joka on tutkimuskeskuksen toimintayksikkö. Kolin kansallispuistoa kehitetään tutkimuksen, kulttuurin, kestävän luontomatkailun ja -kasvatuksen kansallispuistoksi.Tutkimuksia ja tutkimustiedon siirtoa Kolilla monipuolistetaan ja kokous- ja kongressimatkailua edistetään.

Nykyisen Joensuun tutkimuskeskuksen toiminta-ajatus on edistää metsiin ja metsien tuotteisiin perustuvaa talous- ja yritystoimintaa tutkimuksen keinoin erityisesti Itä-Suomessa. Tutkimuskeskuksen ns. "profiili" sisältää seitsemää painoalaa. Toiminta on suunnattu soveltaville tutkimusaloille, joita ovat metsätalouden suunnittelu, metsänhoito, metsäteknologia, puutiede, yrityksen taloustiede, metsätalouden ympäristövaikutukset ja kansainvälisen metsätalouden tutkimus. Painoaloja vetävät professorit, jolloin toiminnalle syntyy tieteellisesti itsenäinen ja uskottava luonne.

Vuoden 2001 alkaessa Joensuussa on neljä professorin virkaa. Puutieteen professorin virka on ollut jo neljä vuotta ja tänään kuulemme viranhaltijan ns. professoriesitelmän hänen tieteenalansa yhdestä tärkeästä ja ajankohtaisesta teemasta. Toinen professorin virka - metsäteknologian professori, on täytetty tällä viikolla ja viranhaltija aloittaa työnsä tutkimuskeskuksessa kuukauden päästä. Kaksi professorin virkaa, metsätalouden suunnittelu ja yrityksen taloustiede ovat virantäyttövaiheessa. Metsäntutkimuslaitos käyttää yliopistojen tapaan professorin virkojen täytössä asiantuntijakierrosta, jossa kolme arvostettua, yksi kotimainen ja kaksi kansainvälistä asiantuntijaa arvioivat hakijoiden tieteellisen pätevyyden. Menettely vie aikaa, mutta se takaa korkean tieteellisen tason.

Jo päätettyjen professorin virkojen ohella valmisteilla on kaksi yhteisprofessuuria Joensuun yli-opiston kanssa. Ne ovat suunnattu kansainvälisen metsätalouden, ennen muuta siirtymätalousmaiden ja Venäjän metsätalouden kysymyksiin sekä metsätalouden ympäristövaikutusten aihealueille. Suhteutettuna koko Metsäntutkimuslaitokseen Joensuussa on nykyisistä professorin viroista noin neljännes. Tutkijakunnan tieteellinen pätevyys on Joensuussa muutenkin korkea, sillä tutkimuskes-kuksen vakinaisista tutkijoista yli puolet on suorittanut tohtorintutkinnon. Kaikkiaan tutkijoita on tällä hetkellä määräaikaiset mukaan lukien yli 35, ja muuta henkilöstöä 40 eli kaikkiaan työvuosia tehdään yli 70. Hallituksen aamukoulupäätöksen jälkeen Metsäntutkimuslaitos on kaikkiaan siirtänyt tai avannut Joensuuhun jo 10 pysyvää virkaa ja vastaava kehitys jatkuu vuosittain. Vapaaehtoisen siirtymisen kysely osoittautui tässä vaiheessa yllättävän laimeaksi. Vain 3 tutkijaa ja 4-5 muuta henkilöä oli käytännössä valmis siirtymään Joensuuhun. Odottaa voi kuitenkin, että kun uudisrakennus alkaa valmistua, siirtyminen tulee ajankohtaisemmaksi ja houkuttelevammaksi.

Tutkimuskeskuksen pysyvän henkilöstön vahvuudeksi vuonna 2005 on sovittu 100 henkilöä, joista vähintään 55 toimii tutkijoina. Lisäksi tutkimusryhmissä työskentelee sama määrä määräaikaisia henkilöitä, tutkijakoulutettavia ja opiskelijoita. Kaikkiaan arvioidaan, että Joensuun tutkimuskeskuksessa työskentelee 10 vuoden kuluessa 200 ja yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa opetus- ja tutkimustehtävissä 150 työntekijää. Kokonaisuudessaan joensuulainen metsätiedeyhteisö merkitsee siten tulevaisuudessa noin 350 henkilön yhteisöä, josta tutkijoita on liki puolet. Määrä yltää miltei samaan kuin Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan tutkimuskeskuksessa.

Tutkimuskeskuksen vahvistuminen edellyttää uudisrakentamista, koska nykyiset tilat ovat täyskäytössä. Tähdätään siihen, että tutkimuskeskus toimii vuonna 2004 puurakentamisena toteutetussa uudisrakennuksessa, joka sijaitsee näiden nykyisten metsärakennusten yhteydessä. Esisuunnitelmassa Metla-rakennuksen kooksi on määritelty työtilat 250 henkilölle, josta Metsäntutkimuslaitok-selle on varattu 200 ja yliopistolle 50 työpistettä. Joensuun kaupunki on päättänyt tukea Metsäntut-kimuslaitoksen laajentumista ja toimii puskurina vuokraamalla alkuvaiheessa tiloista 50 työpistettä. Uusiin tiloihin on tulossa myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Joensuun yksikkö, joka keskittyy mm. hirvi- ja riistatutkimuksiin. Tämä yhteistyö on luonteva Metsäntutkimuslaitoksen kannalta, ja avaa uudenlaisen yhteistyömahdollisuuden valtakunnallisessa hirvitutkimuksessa.

Onnistuminen mitataan sovellutusten avulla Joensuun kehittäminen on mittava valtiovallan panostus alueelliseen metsäntutkimukseen. Se on samalla haaste joensuulaiselle tiedeyhteisölle. Kahden vuosikymmenen kokemuksella voidaan ainakin sanoa, että hajasijoittamisen yksi suurin etu, tieteellisen kilpailun syntyminen ja siitä johtuva tieteellisen tason nousu ovat toteutuneita tosiasioita maassamme. Jos onnistumista mitataan sovellusten avulla, sellaisia ovat osaltaan joensuulaisen metsäntutkimuksen tuotteina mm. alueelliset ja valtakunnalliset metsävaralaskelmat, luonnonläheisten metsänkas-vatusmenetelmien kehittyminen, kestävän metsien käytön mittaaminen, koivun lisääntynyt käyttö pk-teollisuuden raaka-aineena, metsien suojeluluokituksien kehittäminen, marja- ja sienisatojen ennustaminen ja metsätalouden kansan- ja aluetaloudelliset vaikutuslaskelmat sekä lämpölaitosten energiapuuinvestointien kannattavuuslaskelmat.

Olemme tätä tilaisuutta varten valmistaneet erillisjulkaisun - juhlajulkaisun - toiminnoistamme. Julkaisussa on otettu esille juuri sellaisia teemoja, joilla voidaan edistää alueellista talous- ja yritystoimintaa ja joilla on merkitystä metsätalouden ohjaamisessa ja käytännössä. Toivon, että tämä julkaisu valaisee osaltaan toimintaamme ja kertoo miten metsäntutkimusta sovelletaan. Tulevaisuuden tärkeimmät tehtävät ovat metsäkysymysten tutkimuksen ohella tiedon siirto asiakkaille ja käyttäjille, alueellisen metsäyrittämisen edistäminen sekä Venäjän raaka-ainevarojen kestävä hyödyntäminen. Haasteita on tarpeeksi, sillä samalla toimintaympäristö muuttuu entistä kilpailevammaksi, kansainvälisemmäksi ja verkottuneemmaksi. Näkymät metsäntutkimuksen monipuolistumiselle Joensuussa ovat nyt hyvät.

Samalla kun toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi 20-vuotisjuhlatilaisuuteen uskon, että joensuulaiset metsätieteen tekijät yrittävät parhaansa, että meille annetut voimavarat ovat tehokkaassa käytössä ja että meitä kohtaan tunnettu luottamus voidaan lunastaa. Tervetuloa!


Metla Joensuun tutkimuskeskus http://www.metla.fi/jo/
Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/