[METLA Tiedote]
18.1.2001

Metsäalan tutkimusohjelma
Wood Wisdom

Suomen metsäklusteri tienhaarassa

Suomen metsäklusteri* tienhaarassa -raportti kartoittaa nopeassa muutoksessa olevan metsäklusterin uhkia ja mahdollisuuksia sekä tulevaisuuden näkymiä ja vaihtoehtoja. Tarkastelukohteena on Suomessa toimiva metsäklusteri, oli sen omistuspohja mikä tahansa. Lähtökohtana on kuitenkin globaali ja eurooppalainen kehitys: Suomi tarvitsee maailmaa, vaikkei maailma olisikaan riippuvainen Suomen metsäklusterista.

Tulevaisuudenkuvia on hahmotettu metsäklusterin eri toimijoiden laajan yhteistyön pohjalta laskennallisten mallien, laadullisten skenaarioiden ja asiantuntijanäkemysten avulla. Raportti on syntynyt Metsäalan tutkimusohjelmaan, Wood Wisdomiin, kuuluvassa konsortiossa "Suomen metsäklusterin tulevaisuusskenaariot", mutta artikkelit edustavat kirjoittajiensa näkemyksiä.

Metsäklusterin kulmakivet murentumassa

Osa Suomen metsäklusterin tähänastisen menestyksen kulmakivistä on joko kokonaan murentunut tai niiden merkitys on olennaisesti muuttunut. Toistaiseksi klusterin osuus koko teollisuuden tuotannosta ei ole juurikaan laskenut, vaikka sen suhteellinen tärkeys vientitulojen tuojana onkin vähentynyt. Klusterin rakenne on muuttunut siten, että klusterin muu taloudellinen toiminta, kuten kone- ja laiteteollisuus on kasvanut sen ydintä eli metsäteollisuutta ja varsinkin metsätaloutta nopeammin. Lisäksi yritysten näkökulmasta klusteri on nyt oleellisesti vähemmän Suomikeskeinen kuin vielä muutama vuosi sitten.

Suomen metsäklusterin toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Suomessa erityisesti koulutetun työvoiman ja kotimaisen raakapuun saanti voivat muodostua ongelmiksi. Kokonaan uusien tuotantolaitosten rakentaminen on käymässä epätodennäköiseksi sellu-, paperi- ja sahateollisuudessa. Ellei tieto korvaa terästä ja puuta, edessä voi olla tuotantokoneiston vähittäinen näivettyminen.

Raportissa metsäklusterin tulevaisuutta tarkastellaan aluksi nykyisten rakenteiden pohjalta. Tämän tarkastelun mukaan markkinasellun, sanomalehtipaperin, sahatavaran sekä lastu- ja kuitulevyn tuotanto alenee vastaisuudessa. Paino- ja kirjoituspaperit sekä vaneri ovat edelleenkin valttikorttimme, joskin niiden tuotanto kasvaa aiempaa hitaammin.

Kuusi vaihtoehtoista tulevaisuudenkuvaa

Suomen metsäklusterille on luotu kuusi vaihtoehtoista laadullista skenaariota. Ensimmäisessä toimintaympäristö säilyy ennallaan, ja metsäklusterimme rakentuu nykyisten kolmen suuren metsäyrityksen ympärille. Toinen, osaamisvetoisen maailman pohjalle rakennettu tulevaisuudenkuva, korostaa klusteria kokonaisuutena, osin jopa sen ytimessä nyt olevan metsäteollisuuden kustannuksella. Kolmanneksi esitettävä "pieni on kaunista" -skenaario panostaa pieneen ja keskisuureen puutuoteteollisuuteen, yritysten verkottumiseen ja design-osaamiseen. Ekokuluttajan maailmaan pohjautuvassa neljännessä skenaariossa korostuu metsien virkistyskäyttö ja sen ympärille rakennettu "vihreä bisnes".

Jäljellä olevat vaihtoehdot ovat unelma- tai uhkalähtöisiä teknologiahyppyskenaarioita. Unelmaskenaa-riossa metsäklusteri on vahva teknologian kehittäjä ja hyödyntäjä, joka pystyy itse määräämään kohtalonsa. Unelmaskenaariossa tärkeintä ovat osaavat ja tahtovat ihmiset, sillä skenaarioon liittyy uusien liiketoiminta-alueiden haltuunotto. Uhkaskenaariossa taas toiset toimialat määräävät metsäklusterin kohtalon. Uhkaskenaario toteutuu todennäköisimmin, jos klusterin toiminta rakentuu voittopuolisesti vain puuraaka-aineen nykymuotoisen jalostamisen ympärille.

Metsäklusterin tulevaisuus osaamisessa ja uudessa liiketoiminnassa

Lopuksi raportissa arvioidaan, miten Suomen metsäklusteri voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteensa. Keskeiseksi kysymykseksi nostetaan se, onko metsäklusterin yrityksillä Suomessa vain tuotantolinjoja vai myös teknologisia osaamiskeskittymiä. Investoinnit ihmisiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen nähdään perusedellytyksinä sille, että tällaiset osaamiskeskittymät voivat meillä säilyä ja kehittyä ja jotta klusteriin kohdistuisi myönteisiä odotuksia. Ilman Suomessa sijaitsevia metsäklusterin osaamiskeskittymiä klusteri voi täällä kuihtua, vaikka suomalaiset yritykset edelleen menestyisivätkin maailmalla.

Osaamisen lisäksi Suomen metsäklusterin menestys edellyttää uskallusta ryhtyä uuteen liiketoimintaan. Hyödynnettäviä mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi puutuoteteollisuudesta ja puun aineosien käytöstä kemianteollisuudessa. Metsäalan osaamisen yhdistäminen informaatiotekniikan ja biotekniikan osaamiseen voisi myös olla alku Suomen metsäklusterin uudelle menestystarinalle. Tällaisen tulevaisuuden tekeminen edellyttää kuitenkin monien vallitsevien rakenteiden uusimista.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:
Professori Risto Seppälä, "Suomen metsäklusterin tulevaisuusskenaariot" -hankekonsortion koordinaattori, Metla, puh. (09) 8570 5330, risto.seppala@metla.fi

'TkT Leena Paavilainen, Metsäalan tutkimusohjelman koordinaattori, puh. (09) 1915 8907, leena.paavilainen@woodwisdom.fi

Raportti: http://www.woodwisdom.fi -> Ajankohtaista

* klusteri = toisilleen läheisten toimialojen tai yritysten muodostama kokonaisuus, jossa yritykset ovat eri tavoin yhteis-työ- ja kilpailusuhteessa keskenään

* metsäklusteri = puun jalostamisen ympärille rakentunut klusteri


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi