[METLA Tiedote]
22.01.2001

Kehitysmaiden metsäkato jatkuu - teollisuusmaiden metsät lisääntyvät

Etelän viljelymetsät ja maailmalla vallitseva sosialistinen metsätalous haasteina Suomen metsäpolitiikalle?

Venäjä, Kanada, Indonesia ja Malesia ovat kaikki merkittäviä Suomen kilpailijamaita metsätuotteiden kaupassa. Ne kaikki harjoittavat sosialistista metsätaloutta, jossa enemmistö metsistä on valtion omistuksessa ja puut myydään ilman kilpailevia kantohintamarkkinoita. Tästä on seurauksena metsäsektoriamme kohtaan epäreilu kilpailu, koska Suomessa on kansainvälisessä vertailussa kilpailevat puumarkkinat. Sosialistisessa metsätaloudessa markkinat eivät tue julkista politiikkaa metsien suojelussa eivätkä kestävään metsätalouteen pyrittäessä. Nyt ilmestyneessä kirjassa, World Forests from Deforestation to Transition?, on tutkittu monitieteellisesti metsäkadon syytekijöitä ja niitä ehtoja, joiden turvin metsäkadosta voidaan siirtyä lisääntyviin metsävaroihin

Puumarkkinat sertifiointiin?

Eräitä keinoja kantohintamarkkinoiden luomiseksi ovat muun muassa metsänomistuksen ja hakkuuoikeuksien yksityistäminen ja paikallistaminen. Ne eivät kuitenkaan sellaisenaan ole riittäviä kestävän metsätalouden turvaamiseksi. Kirjassa ehdotetaan kantohintamarkkinoiden kilpailevuuden liittämistä metsien sertifiointiin, joka merkittävästi vähentäisi raakapuun dumppaamista sosialistisen metsätalouden maista sekä hidastaisi metsäkatoa. Dumppaamista tapahtuu merkittävästi alle markkinahintojen olevilla kantohinnoilla.

G8-talousmahtien metsäohjelma

Kun metsätalouden arvostus on Suomessa Nokia-ilmiön myötä viime vuosikymmenen aikana alentunut, niin samanaikaisesti ovat metsäkysymykset nousseet ensi kerran historiassa maailmanpolitiikan asialistalle sekä G8-talousmahdeilla että YK:n piirissä. YK järjestää ensi vuonna Rion ympäristö ja kehityskonferenssin kymmenvuositapahtuman, jossa arvioidaan Agenda 21:n toteutumista sen eri lohkoilla. Huolimatta valtavasta kansainvälisen metsäpolitiikan aktivoitumisesta, tropiikin metsäkato jatkuu entisellään. G8-Metsäohjelman hyväksyminen 1998 oli sinänsä merkittävä läpimurto sekä kansalaismielipiteen että presidentti William J. Clintonin ansiota. Clinton valmistututti kansallisen metsöohjelman Yhdysvalloille jo heti ensi kautensa alussa. Nyt kansalaisjärjestöjen ja median tehtävänä on painostaa G8-maat myös metsäohjelmansa toteutukseen. Valtaosa maailman metsistä voitaisiin tuolloin saattaa kestävään metsätalouteen.

Globaalit megatrendit - haaste Suomelle?

Metsätaloudessa eletään suurta historiallista murrosta, jossa voidaan erottaa neljä megatrendiä.. Ensimmäisessä useiden teollisuusmaiden metsävarat lisääntyvät, vaikka tropiikissa laaja metsäkato edelleen jatkuu. Toisessa metsätalouden ja metsäteollisuuden painopiste on siirtymässä maailmassa pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle. Kolmannessa luonnonmetsien mittavasta puunkorjuusta ollaan siirtymässä yhä enemmän puoliluonnonmetsien ja viljelymetsien suunnitelmalliseen hoitoon ja käyttöön.Tässä Suomi on ollut ensimmäisten joukossa. Neljännessä kantava megatrendi on siirtyminen puuntuotantoparadigmasta metsäekosysteemiparadigmaan, jossa metsien monikäyttö ja suojelu korostuvat. Tämä siirtyminen on Suomen metsätalouden piirissä jo vahvasti etenemässä.

Kaksi ensimmäistä megatrendiä ovat saaneet Suomen metsäpolitiikassa riittämättömästi huomiota osakseen, vaikka metsäjättimme ovat ne jo oivaltaneet. Metsätalouden ja metsäteollisuuden painopisteen siirtyminen eteläisiin maihin on megatrendinä näistä kahdesta Suomelle haasteellisin. Suomen tulisikin jatkossa ohjata enemmän sekä julkista että yksityistä rahoitusta alan tutkimukseen ja koulutukseen. Lisäksi pitäisi olla valmiina resursseja, joilla lisätään investointeja eteläisen pallonpuoliskon maihin puun tuotantoa ja hiilen sitomista sekä ilmaston muutoksen ehkäisyä varten.

Globaali tutkimushanke

Uunituoreessa, professori Matti Palon ja tutkija Heidi Vanhasen toimittamassa kirjassa on tutkittu kehitysmaiden metsäkadon jatkumisen ja teollisuusmaiden metsien lisääntymisen taustatekijöitä sekä analysoitu politiikkasuosituksia maailmanlaajuisesti. Kirja on tulos METLAn ja YK:n yliopiston WIDER-instituutin maailmanlaajuisesta tutkimushankkeesta, jossa oli 23 tiedemiestä viideltä mantereelta, joista 14 on kirjoittajina tässä kirjassa ja loput olivat mukana viime kesänä julkaistussa toisessa raportissa "Forest Transitions and Carbon Fluxes. Global Scenarios and Policies." (Palo, M. (Ed.) 1999. World Development Studies 15/UNU/WIDER. Helsinki.165 p.)

Lisätietoja: Professori Matti Palo, globaalisen tutkimusprojektin johtaja, METLA, puh. (09) 857 057 70, matti.palo@metla.fi Tutkija Heidi Vanhanen, kirjan toinen toimittaja, METLA, puh. (09) 857 057 47, heidi.vanhanen@metla.fi

Julkaisu: Palo, Matti and Vanhanen Heidi (Eds.) 2000. World Forests from Deforestation to transition? Kluwer Academic Publishers/World Forests, Volume II. Dordrecht/Boston/London. 216 p.

 


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi