9.1.2001

Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella puuvaranto nousussa

Metsäntutkimuslaitoksen kesällä 1999 tekemän inventoinnin mukaan Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen puuvaranto oli 127 milj. m3. Keskitilavuus metsä- ja kitumaalla oli 135 m3/ha. Puuston vuotuinen kasvu inventointia edeltäneellä viiden vuoden jaksolla oli 5,3 milj. m3. Edellisen, vuoden 1987, inventoinnin mukaan puuvaranto oli 117 milj. m3 ja kasvu 5,3 milj. m3. Puuston lisäys on mäntyä ja lehtipuuta, kuusen tilavuus on hieman pienentynyt. Puuvaranto oli 1960-luvun puolivälissä 90 milj. m3 .

Puuston poistuma lähestynyt kasvua
Puuston poistuma käsittää hakkuissa korjatun ainespuun, hakkuutähteen ja luonnonpoistuman. Poistuma on Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella noussut 1990-luvulla, ja se oli vuosina 1995-99 keskimäärin 4,6 milj. m3, joka on 87 % saman ajanjakson kokonaiskasvusta. Kuusen poistuma oli noin 10 % kasvua suurempi, mikä näkyy kuusivarannon lievänä pienenemisenä 1990-luvulla. Männyn ja lehtipuiden kasvu on ollut poistumaa suurempi. Kokonaispoistuma vuosina 1966-98 oli 124 milj. m3, joka on 1,4 kertaa vuoden 1960-luvun puolivälin varanto. Juuri ilmestyneessä julkaisussa tarkastellaan alueen metsien muutoksia 1960-luvun puolivälistä lähtien sekä tulevia hakkuumahdollisuuksia.

Mäntyvaltaisten ja nuorten metsien ala kasvanut - puuton uudistusala pienentynyt
Nuoria metsiä, joissa puuston keski-ikä on korkeintaan 40 vuotta, oli nyt hieman enemmän kuin edellisessä inventoinnissa, samoin 61 - 80-vuotiaita metsiä. Samaan aikaan 81 - 100-vuotiaiden metsien ala oli pienentynyt selvästi ja yli 100-vuotiaiden metsien ala oli kasvanut lievästi. Viime vuosien uudistushakkuut eivät ole siten kohdistuneet vanhimpiin metsiin. Puuttoman uudistusalan osuus metsämaan alasta on pienentynyt 1960-luvun puolivälin 3,5 %:sta ja edellisen inventoinnin 1,8 %:sta tämän hetkiseen 1,0 %:iin.

Alueen metsämaan metsistä oli 52 % mäntyvaltaisia ja 38 % kuusivaltaisia. Kuusivaltaisten metsien ala oli hieman pienentynyt edellisestä inventoinnista. Koivua on viime vuosina suosittu uudistamisessa, mikä näkyy lehtipuuvaltaisten metsien alan kasvuna.

Lisääntyneistä uudistushakkuista huolimatta puusto oli lievästi järeytynyt. Rinnankorkeudelta yli 30 cm läpimittaisten puiden tilavuus ja osuus tilavuudesta olivat nousseet. Niiden tilavuus oli nyt 31 milj. m3, mikä on 3 milj. m3 enemmän kuin edellisen inventoinnin mukaan. 1960-luvun puolivälissä järeimpien puiden tilavuus oli noin puolet (16 milj. m3) tämänhetkisestä tilavuudesta.

Kuusikoiden ikärakenteen muutokset pienentäneet kuusen kasvua ja pienentävät sitä myös jatkossa
Puuston kasvu oli noussut lievästi edellisestä inventoinnista. Männyn ja koivun kasvut olivat nousseet, mutta kuusen ja muiden lehtipuiden kuin koivun laskeneet. Kuusivaltaisten, 30-70-vuotiaiden metsiköiden ala oli pienentynyt edelliseen inventointiin verrattuna, mikä yhdessä kuusen tilavuuden pienen alenemisen kanssa selittää kuusen kasvun laskua. Seuraavien 20 vuoden aikana 30-70-vuotiaiden kuusikoiden ala pienenee edelleen, sillä 10-50-vuotiaita metsiä oli vielä vähemmän kuin 30-70-vuotiaita. Osa kuusen kasvun laskusta selittyy sillä, että kuusen kasvun taso oli alempana kuin edellisessä inventoinnissa eli samanlaisessa metsikössä kasvavan ja samanikäisen ja -kokoisen kuusen kasvu oli pienentynyt 15 - 20 % edellisestä inventoinnista.

Vajaatuottoisten metsien ala pienentynyt, metsänhoidollinen tila pysynyt ennallaan
Metsien metsänhoidollinen tila ei ole heikentynyt edellisestä inventoinnista, kun kriteereinä ovat kunkin ajankohdan mukaiset laatuvaatimukset.Vajaatuottoisten metsien osuus oli laskenut 8 %:sta 5 %:iin. Suurin vajaatuottoisten ryhmä oli nuorissa kasvatusmetsissä. Yleisin vajaatuottoisuuden syy oli kasvupaikalle sopimaton puulaji. Aukea uudistusala (9 200 ha) sekä siemen- ja suojuspuustojen ala (18 000 ha) olivat vilkastuneista hakkuista huolimatta pienentyneet edellisen inventoinnin jälkeen. Julkisuudessa esillä ollut metsien uudistamisen tason heikentyminen tai uudistamisen hidastuminen ei siten ainakaan vielä näy inventointituloksissa.

Metsikön metsänhoidollista laatua alentaneita tuhoja oli 150 000 hehtaaria. Yleisimpiä tuhon aiheuttajaryhmiä olivat sienet, kuten juurikääpä ja surmakka. Yksittäisistä tuhonaiheuttajista yleisin oli muu ihmisen toiminta kuin puun korjuu, esimerkiksi istutusvirheet. Laatua alentaneita hirvieläinten aiheuttamia tuhoja esiintyi 21 000 hehtaarilla, kun edellisessä inventoinnissa niitä oli 14 000 hehtaaria.

Harvennus- ja uudistushakkuukohteita runsaasti
Inventointia edeltäneellä kymmenvuotiskaudella oli tehty hakkuita ja taimikonhoitoa 359 000 ha:lla eli 39 %:lla metsämaan alasta. Tulevalla kymmenvuotiskaudella voitaisiin metsänhoidollisin perustein tehdä hakkuita 626 000 ha:lla, josta taimikonhoitoa tai ylispuiden poistoa on 159 000 ha, ensiharvennuksia 178 000 ha ja muita harvennuksia 139 000 ha. Metsänhoidollisin perustein voitaisiin tulevalla kymmenvuotiskaudella uudistaa metsää 147 000 ha.

Pirkanmaan alueella on soita 202 000 ha eli noin 21 % metsätalousmaan alasta. Suoalasta on ojitettu 156 000 ha. Ojien perkausta tai täydennystä tulisi puuntuotannon näkökulmasta tehdä 62 000 ha, mikä on yli kaksinkertainen ala edellisellä kymmenvuotiskaudella tehtyyn 26 000 ha:iin verrattuna. Puuntuotantoon kelvollista metsä- tai kitumaan suota on ojittamatta 20 000 ha.

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on noin 0,7 prosenttia
Metsälain tarkoittamia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä oli Pirkanmaan alueella VMI:n arvion mukaan 0,7 % metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Näistä yleisimpiä luokkia ovat tuoreet keskiravinteiset lehdot, luhdat ja nevat. Monien eliölajien kannalta välttämätöntä kuollutta runkopuuta on yli 10 cm:n vahvuisissa rungonosissa metsä- ja kitumaalla keskimäärin 2,4 m3/ha (pystypuuta 0,78 m3/ha ja maapuuta 1,67 m3/ha). Tämä oli lähellä VMI9:ssä Etelä-Suomessa tähän mennessä mitattujen alueiden keskiarvoa. Suurin osa kuolleesta puusta oli kuusta.

Lisätietoja: Professori Erkki Tomppo, p. (09) 8570 5340 tai 040-5028 555
MMT Kari T. Korhonen, p (09) 8570 5280, 040-733 8383
MMT Helena Henttonen p. (09) 8570 5316

Julkaisu: Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965-99. Metsätieteen aikakauskirja 4B/2000

Liite: Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen metsävaratietoja.

Pirkanmaa metsäkeskus

Metsävaratietoja