[METLA Tiedote]
24.1.2001

Metsänomistajille tappioita kuusen suuresta käpysadosta

Hyvinä siemenvuosina metsiin ja uudistusaloille syntyy paljon uusia taimia. Tällä kertaa kuusen runsaasta käpysadosta on pikemminkin haittaa kuin hyötyä metsänomistajille. Suurin osa sadosta näyttää päätyneen siemen- ja käpytuholaisten ravinnoksi, joten itävää siementä kertyy niukasti. Lisäksi runsas käpysato kuluttaa paljon kuusen energiavaroja ja heikentää puiden paksuuskasvua keskimäärin 20 %. Kasvutappioita on aiheutumassa myös mekaanisista vaurioista puiden latvusten katkettua raskaiden käpytaakkojen alla toteaa tutkija Tatu Hokkanen, Metla.

Etelä- ja Keski-Suomessa kuusen käpysato on tänä talvena kolmanneksi parhain viimeisen 20 vuoden aikana. Oulun ja Lapin lääneissä käpysato ei ole yhtä hyvä, mutta silti keskimääräistä runsaampi. Koska edellisestä hyvästä käpysadosta on kulunut vain pari vuotta, siemen-ja käpytuholaisten kannat ovat nyt hyvin korkealla.Kävyissä on tavattu runsaslukuisesti mm. käpykääriäisiä, käpykoisia ja käpykärpäsiä; siemeniä ovat puolestaan vioittaneet erityisesti siemensääsket ja siemenkiilukaiset.

Loppukesän myrskytuulet aiheuttivat paljon käpylatvusten taipumis- ja katkeamisvahinkoja varsinkin Satakunnan ja Varsinais-Suomen kuusikoissa, paikoitellen muuallakin. Talviset lumimassat saattavat vielä huonontaa tilannetta. Pahimmilla vahinkoalueilla latvusten murtumiseen liittyy myös seuraustuhojen mahdollisuus, mikäli kaarnakuoriaiset
pääsevät laajamittaisesti iskeytymään vioittuneisiin ja heikentyneisiin puihin. Kirjanpainaja- ym. kaarnakuoriaistuhojen ehkäisemiseksi pahimmilla vahinkoalueilla pitäisi vioittuneet, hyönteisten vaivaamat rungot kaataa ja korjata pois metsästä viimeistään heinäkuun loppuun mennessä.

Metlan ennusteen mukaan ensi keväänä kuusi kukkii heikosti, joten keväällä 2002 kuusen siemensato jää vaatimattomaksi.

Männyllä huono siemenvuosi

Männyn käpysato on heikko koko maassa. Vain Uusimaalla ja Kymenlaaksossa käpyjä saattaa paikallisesti esiintyä hieman enemmän, kokonaisuutena käpysato on tälläkin alueella heikohko. Oulun ja Lapin lääneissä sato on lähes olematon.

Alustavan ennusteen mukaan keväällä 2002 männyn siemensato muodostunee Etelä- ja Keski-Suomessa keskimääräistä runsaammaksi. Emikukkahavaintoihin perustuvan uusimman ennusteen mukaan sato näyttäisi siis kehittyvän jonkin verran paremmaksi kuin mitä aiemmin keväällä ennakoitiin. Pohjois-Suomessa tilanne on epävarmempi ja edellyttää tarkempia käpymääriin perustuvia jatkoselvityksiä, jotka valmistuvat pikkukäpyjen osalta kevään ja kaksivuotisten käpyjen osalta ensi syksyn aikana.

Koivulla suuret vuosivaihtelut

Loppukesällä maahan varissut koivun siemensato oli selvästi keskimääräistä runsaampi, joten ensi keväänä syntynee runsaasti uusia koivun taimia niin uudistusaloille kuin muillekin sopiville kasvupaikoille. Vuoden kuluttua tilanne on lähes päinvastainen, sillä alustavat tulokset siemensadon tarkkailumetsistä osoittavat koivun kukkivan ensi keväänä hyvin heikosti koko maassa.

Lisätietoja: tutkija Tatu Hokkanen, Metla/Vantaan tutkimuskeskus, p. (09) 857 05 445, faksi (09) 857 05 361, sähköp. Tatu.Hokkanen@metla.fi.


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi