[METLA Tiedote]

 

 

12.12.2001

 

Metlassa tutkitaan raskasmetallilaskeumaa osana kansainvälistä seurantaa

Ympäristön raskasmetallipitoisuudet pienentyneet Suomessa

Sammalten raskasmetallipitoisuudet ovat pienentyneet Suomessa vuoden 1985 jälkeen selvästi. Vuoden 2000 mittausten mukaan erityisesti lyijyn, vanadiinin ja kadmiumin pitoisuudet sammalissa ovat alentuneet sekä niin sanotuilla tausta-alueilla että päästölähteiden läheisyydessä. Lyijypitoisuuksien pieneneminen johtuu pääasiassa siirtymisestä lyijyttömän bensiinin käyttöön. Myös kromin, kuparin, raudan ja sinkin pitoisuudet ovat pienentyneet. Sammalten elohopeapitoisuus mitattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995; sen jälkeen se on laskenut 10 prosenttia.

Tulokset perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkimukseen, jossa raskasmetallilaskeumaa arvioitiin metsäsammalten avulla. Sammalnäytteet on kerätty samoilta koealoilta vuosina 1985, 1990, 1995 ja 2000. Koealojen verkko kattaa koko maan. Tutkimus on osa vuonna 1985 aloitettua kansainvälistä seurantaa.

Myös suurimpien paikallisten päästölähteiden aiheuttama raskasmetallikuormitus on pienentynyt tarkastelujaksolla. Esimerkiksi kuparikuormitus Harjavallan ympäristössä ja kromikuormitus Tornion ympäristössä on vähentynyt selvästi. Lisäksi kuormitusten vaikutusalueet ovat supistuneet. Myös Koillis-Lapissa aiemmin mitatut, Kuolan sulattojen aiheuttamat korkeat kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat pienentyneet. Yleisestä kehityksestä poikkeaa ainoastaan sammalten nikkelipitoisuus Harjavallan sulaton ympäristössä: se pieneni vuoteen 1995 asti, mutta on palannut uusimpien mittausten mukaan 1980-luvun lopun tasolle tuotannon lisääntymisen vuoksi.

Suurimmassa osassa Suomea sammalten raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä verrattuna vuoden 1995 mittaustuloksiin muualla Euroopassa. Ruotsissa ja Norjassa kaikkien tutkittujen metallien pitoisuudet ovat suurin piirtein samoja kuin Suomessa. Myös alueellinen vaihtelu on samanlaista: useimpien metallien pitoisuudet ovat suurimpia maan eteläosissa ja pienenevät pohjoista kohti. Sen sijaan Etelä- ja Keski-Euroopassa on noin kaksi kertaa ja Alankomaissa jopa 4-5 kertaa suurempia pitoisuuksia kuin Suomessa.

Raskasmetallilaskeuman pienenemistä on ohjannut tiukentunut lainsäädäntö ja sen myötä sovellettu uusi teknologia. Samansuuntainen kehitys on ollut nähtävissä myös muualla Euroopassa, mikä on vähentänyt raskasmetallien kaukokulkeumaa Suomeen.

Tulokset ja kartat Internetissä (12.12.2001 klo 9.30 lähtien):
Metinfo Metsien terveys - http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/raskasmetalli/

Lisätietoja:
Professori Eero Kubin, Muhoksen tutkimusasema, puh. (08) 531 2261
Tutkija Juha Piispanen, Muhoksen tutkimusasema, puh. (08) 531 2220
Tutkija Jarmo Poikolainen, Muhoksen tutkimusasema, puh. (08) 531 2253


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi