[METLA Tiedote]

 

 

22.11.2001

 

Metsäsektori maapalloistettu - mitä vaikutuksia Suomelle?

Metsäkysymykset on kymmenen viime vuoden aikana nostettu ensi kerran historiassa maailmanpolitiikan asialistalle sekä YK:ssa, G8-maissa että kansainvälisissä ympäristöjärjestöissä. Kolme vuotta sitten suomalaiset metsäteollisuusyritykset investoivat ensi kerran enemmän ulkomaille kuin kotimaahan. Juuri ilmestyneestä kuuden maanosan metsäkysymyksiä valottavasta kirjasta "World Forests, Markets and Policies" löytyy runsaasti tutkimustietoa maailman metsistä ja markkinoiden sekä politiikan roolista esteiden raivaamisessa kestävän metsätalouden tieltä.

Metsäyrityksiä globaalistetaan
Yhtiön globaalistaminen on kilpailuetu, jota kilpailijoiden on vaikea nopeasti kopioida. Eri maanosien markkinoiden eritahtiset suhdannevaihtelut tasoittavat toisiaan ja puun ja muiden raaka-aineiden tuontimahdollisuudet sekä tuotteiden ja palvelujen viennin näkymät monipuolistuvat.

Yhtiötä pidetään globaalina, kun sillä on tuotantoa tai tutkimus- ja kehitystoimintaa vähintään kolmella mantereella. Silloin maapallon laajuiset näkymät lisäävät investointivaihtoehtoja sekä rahoitusmahdollisuuksia. Suomesta löytyvät maailman viidenneksi ja kahdeksanneksi suurimmat metsäteollisuusyritykset Stora Enso ja UPM-Kymmene. Maailman neljä suurinta on Yhdysvalloissa, kahdeksan suurimman joukkoon mahtuu vielä kaksi yritystä Japanista ja yksi Irlannista.

Professori Matti Palon, akatemiantutkija Jussi Uusivuoren ja tutkija Gerardo Meryn toimittama uusi kirja ei kuitenkaan anna suoraa vastausta kysymykseen metsäyhtiöiden globaalistamisen vaikutuksista Suomelle, mutta paljon taustatietoa tilanteen ymmärtämiselle. Kirjan aikaansaamiseksi Metla on tehnyt globaalisen allianssin, ehkä ensimmäisenä Suomen tutkimuslaitoksista.

Metsäteollisuusyritysten suorat investoinnit ulkomaille lähtivät nopeaan kasvuun Yhdysvalloissa jo 1980-luvun puolivälissä, mutta Suomessa vasta 10 vuotta myöhemmin. Pääomamarkkinoiden vapautuminen julkisesta säätelystä, EU:n ja muiden yhteismarkkinoiden muodostuminen sekä informaatioteknologian vallankumous loivat edellytyksiä tälle kasvulle. Kioton ilmastosopimuksen toimeenpano voi lisäksi nopeuttaa merkittävästi investointeja eteläisen pallonpuoliskon istutusmetsiin.

Metsäyhtiöiden globaalistamisen kaikkia vaikutuksia Suomelle ja esimerkiksi kehitysmaille ei vielä tiedetä. Tehtaisiin tehtäviä investointeja harkitaan Suomessa entistä kriittisemmin. Metsän omistaminen on joutunut myös uudelleen arvioitavaksi. Maamme metsäjätit ovat irtautumassa kansallisesta metsäpolitiikasta. Suomen kansallisessa metsäohjelmassa tätä ei ole vielä tiedostettu. Maapalloistaminen nopeuttaa myös teknologian muutosta, joten bioteknologian soveltaminen ja puun jalostaminen kemiallisiksi tuotteiksi voivat toteutua odotettua aiemmin.

G8-maille yhteinen metsäohjelma
Metsäyhtiöiden globaalistaminen on osaltaan aktivoinut myös metsäpolitiikan maapalloistamista, jossa Suomi on ollut viime vuosina aktiivinen osapuoli, etenkin EU:ssa ja YK:ssa. EU:ssa Suomi on pyrkinyt omien etujen turvaamiseen selkeämmin kuin maailmanlaajuisessa politiikassa. G8-talousmahdit, etenkin Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Japani, ovat sen sijaan kautta vuosisatojen kolonialismin, imperialismin, sodan uhkien, sotien ja uuskolonialismin avulla turvanneet oman puuhuoltonsa maailmalta.

G8-talousmahdit sopivat 1998 yhteisestä metsäohjelmasta, vaikka YK:ssa metsäkysymykset oli nostettu maailmanpolitiikan asialistalle jo Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa 1992. G8-maat yllättivät kaksinkertaisesti uudella ohjelmallaan muun maailman, koska ensinnäkin niillä ei tiettävästi ole vastaavia yhteisiä ohjelmia maataloudessa, energiasektorilla tai muillakaan toimialoilla ja toiseksi ne lanseerasivat oman metsäohjelmansa hetkellä, jolloin YK oli erittäin aktiivisesti luomassa omaa metsäohjelmaansa.

Toistaiseksi G8-metsäohjelmaa ei ole yhteisesti toimeenpantu. Ohjelma koskee G8-jäsenmaita ja partnerimaita (kehitysmaita) ja sisältää viisi kohtaa: metsien inventointi, kansalliset metsäohjelmat, suojelumetsät, yksityissektori ja laittomat hakkuut. Kirjassa ehdotamme ohjelman nopeaa toimeenpanoa G8-maiden rahoituksella. Ohjelmassa kehotetaan monikansallisia yhtiöitä noudattamaan kansainvälisissä toimissaan eettistä koodia kestävän metsätalouden tukemiseksi. G8-jäsenmailla on myös niiden aiemman globaalin riiston vuoksi vastaava velvoite.

Arvioimme, että G8-ohjelma olisi YK:n metsäohjelmaa vaikuttavampi ja sen toteutuessa voisi 70 % maailman metsistä tulla kestävän metsätalouden piiriin, vaikka ohjelma koskisi vain 16 maata. Ympäristöjärjestöillä olisi maailmalla riittävästi valtaa painostaa G8-maat toteuttamaan ohjelmaansa. G8-ohjelman toteutuminen olisi myös Suomen etu, koska eräiden Suomelle tärkeiden kilpailijamaiden hakkuumahdollisuudet ja vientipotentiaali ehkä vähenisivät ja Suomen kestävän metsätalouden aikaansaannokset korostuisivat maailmalla. Tämä puolestaan parantaisi Suomen imagoa kestävästä metsätaloudesta huolehtivana metsätuotteiden ja alan koneiden ja osaamisen vientimaana.

Lisätietoja: Professori Matti Palo, puh. (09) 857 057 70, matti.palo@metla.fi
Tutkija Gerardo Mery, puh. (09) 857 052 96, gerardo.mery@metla.fi
Akatemiatutkija Jussi Uusivuori, puh. (09) 1911, jussi.uusivuori@helsinki.fi

Julkaisu: Matti Palo, Jussi Uusivuori and Gerardo Mery (eds.) 2001. World Forests, Markets and Policies. METLA/United Nations University/EFI/ Kluwer Academic Publishers/World Forests, Volume III. Dordrecht/Boston/London. 490 p.


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi