22.10.2001

Valtakunnan metsien 9. inventointi Pohjois-Karjalassa:

Viime vuosien runsaista hakkuista huolimatta puuvaranto lisääntynyt runsaasti

Viime vuosien runsaat uudistushakkuut näkyvät Pohjois-Karjalassa uudistuskypsien metsien alan pienenemisenä 1990-luvulla. Varttuneiden kasvatusmetsien alan nousu, puuston tihentyminen kaikissa muissa kehitysluokissa paitsi varttuneissa kasvatusmetsissä ja metsämaan alan nousu ovat lisänneet puuvarantoa 1980-luvun lopusta. Se on nyt 156,7 milj. m3, mikä on noin 20 milj. m3 enemmän kuin 1980-luvun lopussa. 1960-luvun lopulta puuvaranto on noussut lähes 40 milj. m3. Tiedot perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen juuri julkaisemaan Metsätieteen Aikakauskirjan numero 3B/2001, jossa esitetään Pohjois-Karjalan metsävarat ja metsien tila sekä vertaillaan niitä aiempiin inventointeihin aina 1960-luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi esitetään hakkuumahdollisuusarvioita tulevalle 30 vuoden jaksolle. Tiedot perustuvat vuonna 2000 tehtyyn valtakunnan metsien 9. inventointiin (VMI9).

Puuston kasvu edelleen noussut
Puuston vuotuinen kokonaiskasvu on VMI9:n mukaan 7,24 milj. m3. Edellisessä inventoinnissa 1980-luvun lopussa mitattu kasvu oli selvästi pienempi, 6,29 milj. m3. Pohjois-Karjalan metsät ovat edelleen melko nuoria ja siten nopean kasvun vaiheessa. Vaikka viime vuosina uudistushakkuiden ala on noussut, vuosien 1996 - 2000 kokonaispoistuma (hakkuut ja luonnonpoistuma) on ollut vain noin 75 % saman ajankohdan kasvusta.

Lehtipuuta suosittu uudistamisessa
Lehtipuuston kokonaistilavuus on lisääntynyt 1980-luvun lopulta 7,4 milj. m3 eli runsaalla 30 %:lla. Koivun suosiminen uudistamisessa näkyy koivuvaltaisten metsien alan selvänä lisääntymisenä 1990-luvun aikana - rauduskoivuvaltaisten metsien ala on yli kaksinkertaistunut. Lehtipuuvaltaisten metsien osuus metsämaan alasta on nyt 11 %. Lähes kaksi kolmannesta metsämaan alasta on mäntyvaltaisia metsiä. Siksi puuston kokonaistilavuuden lisäyksestä suurin osa on mäntyä, vaikka suhteellinen kokonaistilavuuden lisäys on lehtipuilla suurempi kuin männyllä.

Metsänhoidollinen tila hieman heikentynyt - uudistamisen laiminlyönnit kuitenkin vähäisiä
Metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien metsien ala on laskenut 1990-luvulla ja tyydyttävien metsien ala vastaavasti noussut. Kun samalla metsänhoidollisen tilan arvioinnin perusteet ovat hieskoivuun suhtautumisen osalta höllentyneet, voidaan arvioida metsänhoidollisen tilan hieman heikentyneen 1990-luvulla. Vajaatuottoisten metsien ala on tosin hieman laskenut. Metsien uudistamisen laiminlyönneissä ei VMI:n mukaan näy lisääntymisen merkkejä. Pikemminkin VMI9:n tulosten mukaan uudistamistoimet tehdään hakkuun jälkeen ripeämmin kuin VMI8:n tulosten mukaan. Hirvieläinten aiheuttamat tuhot ovat lisääntyneet jonkin verran. Metsänhoidollista laatua alentaneita hirvituhoja havaittiin nyt 33 000 hehtaarin alalla.

Ensiharvennustarpeita on tulevalle 10-vuotiskaudelle 307 000 hehtaarin alalla. Tämä on 3,3-kertainen määrä edellisellä 10-vuotiskaudella tehtyihin ensiharvennuksiin verrattuna. Kunnostusojitustarve soilla on 166 000 hehtaaria.

Kuollutta puuta enemmän kuin muualla Etelä-Suomessa
Kuollutta puuta on Pohjois-Karjalan metsissä keskimäärin 4,5 m3 hehtaarilla. Luku sisältää vain vähintään 10 cm järeät rungonosat (vähimmäispituus 1,3 m). Se on korkein Etelä-Suomen alueella mitattu luku (keskiarvo on 2,7 m3/ha). Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI:n mukaan 10 400 hehtaaria eli 0,7 % metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. VMI:n arviossa ei ole otettu huomioon elinympäristöjen alueellista yleisyyttä joten lain tarkan tulkinnan mukainen arvio lienee tässä esitettyä pienempi.

Kestävät hakkuumahdollisuudet kasvussa
Metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta (hakkuumahto) riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella - ilman puuntuotannon kestävyysrajoitteita - 6,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kertymästä olisi mäntyä 45, kuusta 38 ja lehtipuuta 17 prosenttia. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuumahto olisi 5,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos halutaan huolehtia puuntuotannon kestävyydestä, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 5,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ja se lähestyy 6,7 miljoonan kuutiometrin tasoa kolmenkymmenen vuoden aikana. Kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla kertymästä olisi mäntyä keskimäärin 49, kuusta 33 ja lehtipuuta 17 prosenttia.

Viime vuosien hakkuut kuusipainotteisempia kuin hakkuumahdollisuudet
Vuosina 1995 - 1999 on hakattu keskimäärin noin 4,7 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa eli vajaat 90 prosenttia jaksolle 2000 - 2009 esitetystä suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta. Hakatusta käyttöpuusta oli kuusta 43 prosenttia eli viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin kuusen osuus hakattavissa olevista puustosta ja 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin kuusen osuus suurimman kestävän hakkuumäärän arviosta vuosille 2000 - 2029.

Hakkuumahdollisuuksia jatkossa nykyistä enemmän harvennuskohteilla ja turvemailla
Suurimman kestävän hakkuumäärän arviossa harvennushakkuiden osuus on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 24 prosenttia, josta se nousee 30 vuoden tarkastelujakson aikana 49 prosenttiin. Turvemaiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 16 prosenttia, josta se nousee kolmannella kymmenvuotiskaudella 27 prosenttiin.

Lisätietoja:
Metsävaratiedot: Professori Erkki Tomppo, p. (09) 8570 5340 tai 040 5028 555 ja MMT Kari T. Korhonen,
p. (013) 251 4030 tai 040 733 8383
Hakkuumahdollisuusarviot: Ph.D., MML Tuula Nuutinen, p. (013) 251 4043 ja MMM Hannu Hirvelä,
p. (09) 8570 5314

Julkaisut: Metsätieteen aikakauskirja 3B/2001: Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966-2000. Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella.

Liite: Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävaratietoja.