[METLA Tiedote]

 

 

16.10.2001

 

Metsä-luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman loppuraportti ilmestynyt

Lahopuulla suuri merkitys metsien lajistolle

Valtakunnan metsien yhdeksännen inventoinnin (VMI9) tulosten mukaan metsälaissa määri-tellyt erityisen tärkeät elinympäristöt muodostavat 2,0 % eteläisen Suomen metsätalousmaan pinta-alasta. Näillä ns. metsälakikohteilla metsien käsittelyn on oltava erityisen varovaista tai niitä ei saa käsitellä lainkaan. Suurin osa metsälakikohteista on niukkapuustoisia, metsätalou-dellisesti vähämerkityksellisiä luontotyyppejä, kuten kallioita ja nevoja. Vain noin viidesosa lakikohteista on runsaspuustoisia korpia ja lehtoja. Tulokset käyvät ilmi Metlassa päättyneen viisivuotisen (1995-2000) metsäluonnon monimuotoisuutta selvitelleen tutkimusohjelman loppuraportista.

Vanhojen luonnonmetsien ja talousmetsien rakennetta ja lajistoa (kovakuoriaiset, käävät ja puiden rungoilla kasvavat jäkälät) vertailtiin Hämeessä. Luonnonmetsissä oli tutkituissa laji-ryhmissä keskimäärin 40 % enemmän lajeja kuin vanhoissa, 95-120-vuotiaissa talousmetsissä. Noin viidennes lajeista esiintyi vain luonnonmetsissä. Selvin ero talous- ja luonnonmetsien välillä oli lahopuusta riippuvaisessa lajistossa. Metsikön lahopuun määrän kasvaessa lahopuu-lajien määrä kasvoi aluksi nopeasti ja sitten hitaammin. Uhanalaisia vanhojen metsien lajeja alkoi esiintyä yksittäin metsiköissä, kun lahopuun tilavuus oli vähintään 20 m3/ha, ja säännön-mukaisesti, kun lahopuuta oli vähintään 50 m3/ha.

VMI9:n tulosten perusteella kuolleen, vähintään 10 cm:n vahvuisen runkopuun tilavuus metsä- ja kitumaalla on keskimäärin 2,4 m3/ha. Metsäkeskuksittain lahopuun keskitilavuus vaihteli 1,2 kuutiometristä 4,2 kuutiometriin hehtaarilla.

Luonnontilaisissa vanhoissa metsissä Fennoskandian eteläosissa lahopuun tilavuus on huomattavasti suurempi kuin talousmetsissä vaihdellen eri tutkimusten mukaan 60 ja 120 kuutiometrin välillä hehtaaria kohti. Luonnonmetsissä lahopuun määrä on suurimmillaan nuoressa metsässä heti metsikön uudistumiseen johtaneen häiriön, kuten metsäpalon jälkeen, ja pienimmillään keski-ikäisessä metsässä. Lahopuun keskimääräinen tilavuus on siten talousmetsissä yli 90 % pienempi kuin luonnontilaisissa metsissä.

Elävien puiden pinnoilla, lehdissä, neulasissa ja rungolla, sekä näiden sisällä elävien mikro-skooppisten sienten lajirikkaus paljastui hämmästyttävän suureksi. Esimerkiksi yhden perus-teellisesti tutkitun kuusen todettiin elättävän lähes parisataa mikrosienilajia maanpäällisissä osissaan. Kaksi kolmasosaa tästä lajistosta elää neulasten pinnoilla. Terveessä varttuneessa kuusessa voi pelkästään neulasten sisällä elää yli 100 miljoonaa sieniyksilöä. Valtaosa tästä puiden nk. normaalimikrobistosta on puulle haitatonta tai jopa hyödyllistä.

Tutkimusohjelmassa selvitettiin mm. metsäluonnon monimuotoisuuden mittaamista ja seurantaa valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä, metsäkasvillisuuden muutoksia, luonnonmetsien rakennetta, vanhojen talous- ja luonnonmetsien rakenteen ja lajiston eroja, puiden geneettistä monimuotoisuutta sekä puilla esiintyvien mikrosienten monimuotoisuutta. Lisäksi selvitettiin monimuotoisuuden huomioon ottamisen taloudellisia vaikutuksia metsien käsittelyssä.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Juha Siitonen, Metsäntutkimuslaitos, puh. (09) 85705507
Tiina Tonteri, Metsäntutkimuslaitos, puh.: (09) 85705556


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi