[METLA Tiedote]

 

 

26.9.2001

 

Luonnonmetsän piirteiden palauttamista talousmetsään tutkitaan Hämeessä

Metsien paloherkkyysominaisuuksia, metsäpalojen käyttäytymistä, kulotustekniikoita sekä luonnonmetsien rakenne- ja lajistopiirteiden palauttamiseen pyrkivän metsänkäsittelyn ekologisia ja ekonomisia vaikutuksia Etelä-Suomessa selvitetään Helsingin yliopiston, Metsäntutkimuslaitoksen ja sisäasiainministeriön välisenä yhteistyönä vuosina 2000-2001 käynnistetyssä tutkimushankkeessa. Tutkimus on mukana myös yhdeksän EU-maan metsäpalojen tutkimushankkeessa.

Luonnonmetsän rakenne- ja lajistopiirteiden palauttamiseen tähtävien metsänkäsittelymenetelmien vertailututkimuksessa pyritään tutkimaan ja kehittämään menetelmiä, joilla luonnonmetsien rakennepiirteitä ja lajistoa voidaan nopeasti palauttaa talousmetsiin. Näitä menetelmiä ovat muun muassa metsiköissä maahan kaadettavien säästöpuiden määrän vaihtelu sekä koealojen polttaminen. Metsien paloherkkyyttä ja palojen käyttäytymistä selvittävässä osiossa tarkoituksena on tutkia puulajin, metsikön kehitysvaiheen ja puuston tiheyden vaikutusta metsäpalon syttyvyyteen ja käyttäytymiseen.

Tutkimuksen puitteissa suoritettavat kokeet eivät aiheuta haittaa mahdollisille tuleville Etelä-Suomen metsien suojeluun liittyville hankkeille, koska koealueet hajoavat laajalle alueelle ja käsittelyt edesauttavat erityisesti lahopuu- ja palolajiston säilymistä ja palautumista.

Tutkimuksen koemetsiköt sijaitsevat Hämeessä, Metsäntutkimuslaitoksen, Metsähallituksen, Hämeen ammattikorkeakoulun, UPM Kymmenen ja Hämeenlinnan kaupungin mailla. Koemetsiköiksi on valittu 24 kpl 60-90 -vuotiaita 2-3 hehtaarin laajuisia talousmetsäkuusikoita, joissa ei tutkimuksen alkaessa ole erityisiä luontoarvoja. Talvella 2001-2002 koemetsiköissä tehdään osittaishakkuita ja pyritään samalla muokkaamaan puuston rakennetta enemmän luonnontilaisen metsän kaltaiseksi. Kaikille käsittelyaloille jätetään sekä pystysäästöpuuta että maahan kaadettua säästöpuuta. Voimakkaimmassakin käsittelyssä alalle jää säästöpuuta yli 50 m3/ha ja lievimmässä käsittelyssä yli 100 m3/ha. Metsien paloherkkyyttä ja palojen käyttäytymistä selvittävässä osiossa poltetaan kesällä 2002 puolet koealoista eli kolmisen-kymmentä 30 m x 30 m suuruista ruutua eri-ikäisissä mänty- ja kuusimetsissä. Koemetsiköitä verrataan kontrollimetsiköihin, joita ei käsitellä mitenkään.

Tutkimuksen ympäristöekonomisessa osassa selvitetään luonnonmetsän rakenne- ja lajistopiirteiden palauttamiseen pyrkivän metsänkäsittelyn taloudellis-ekologisia vaikutuksia. Lisäksi selvitetään salamoiden aiheuttaman metsäpaloriskin suuruutta eri puolilla Suomea. Laajan yhteistutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi niin metsäpalojen torjunnassa, kulotusmenetelmien kehittämisessä kuin metsäluonnon suojelussa.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:
Dosentti Timo Kuuluvainen, Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, p. (09) 1915 8146
Tutkija Ilkka Vanha-Majamaa, Metsäntutkimuslaitos, p. (09) 8570 5557
Professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, p. (09) 1915 8118
Professori Lauri Valsta, Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos, p. (09) 1915 7971
Projektisihteeri Timo Heikkilä, sisäasiainministeriö, p. (09) 1608 8694


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi