[METLA Tiedote]

 

 

12.9.2001

 

Pallaksen uusi ilmanlaadun mittausasema on valmis

Uusi ilmanlaadun mittausasema vihitään Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa sijaitsevalla Sammaltunturilla käyttöön tänään. 560 metrin korkeuteen kohonneella asemalla on mahdollista tehdä entistä kattavampaa meteorologista ja ilmakemiallista tutkimusta.

Rakennustyöt aloitettiin viime syksynä ja saatiin päätökseen kesäkuussa; laiteasennukset tehtiin kesän aikana. Massiivihirsinen rakennus on kooltaan 110 m2, eli se on yli kolme kertaa vanhaa asemarakennusta suurempi. Uusi asema sopii myös maisemaan entistä paremmin.

Sammaltunturin mittausasema on osa maapallon laajuista havaintoverkostoa

Ilmatieteen laitos on Pallaksen mittausaseman käyttäjä, mutta Metsäntutkimuslaitoksen henkilöstö huolehtii sen päivittäisestä toiminnasta. Tutkimuslaitosten erityisosaamista hyödyntävä yhteistyö on sujunut kiitettävästi.

Ilmatieteen laitos aloitti ilmanlaadun mittaustoiminnan Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa Sammaltunturilla v. 1991. Tarkoitukseen saatiin Yleisradiolta vapautunut entisen linkkiaseman laitesuoja. Neljä vuotta myöhemmin mittaustoimintaa laajennettiin olennaisesti, kun asema liitettiin osaksi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ylläpitämää maapallon laajuista mittausasemaverkostoa (Global Atmosphere Watch, GAW). Verkosto käsittää yhteensä 22 asemaa eri puolilla maailmaa. Tarkoituksena on seurata pitkäaikaisesti maapallon ilmakehän kemiallisen koostumuksen kehittymistä, erityisesti huomiota kiinnitetään kasvihuoneilmiöön. Pallaksen asema sijaitsee ainoana pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.

Vuonna 1996 Pallaksen Matorovalle perustettiin Arktisten ekosysteemien seuranta- ja tutkimusohjelman (Arctic Monitoring and Assessment Programme, AMAP) Suomen päämittausasema. AMAP on seitsemän pohjoisen valtion rahoittama maa- ja vesiekosysteemien ympäristömuutoksia seuraava hanke.

Ilmanlaadun mittaukseen on kytketty läheisesti meteorologinen havaintotoiminta, joka Pallaksella muodostaa korkeussuunnassa ainutlaatuisen havaintoverkoston Suomen oloissa. Korkein havaintopiste sijaitsee 790 metrin korkeudella ja alin kohta 500 metriä alempana metsämeteorologisena mittausasemana. Havaintoja tehdään yhteensä kuudesta eri kasvillisuusvyöhykkeestä.

Mittausten tuottamaa aineistoa käytetään useissa Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun tutkimushankkeissa, AMAP-ohjelmassa sekä alueella tehtävissä ekologisissa tutkimuksissa. Erityisen suuri hyöty tiedoista on metsänrajatutkimuksissa ja metsien terveydentilan seurannassa.

Sammaltunturin mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti otsonia, typen oksideja, rikkidioksidia, hiilidioksidia, radonia ja aerosoleja. Mittausohjelmaan tulee mukaan mm. metaani, hiilimonoksidi ja beryllium-7.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat mukana monissa muissakin kansainvälisissä ilmakehän tutkimuksissa, joissa Sammaltunturin asemaa hyödynnetään erinomaisen sijaintinsa ja Pallaksen hyvän tutkimuslaitteiston vuoksi.

Tietoja rakennushankkeesta

Metsäntutkimuslaitos ja Ilmatieteen laitos rakennuttivat uuden aseman yhteistyössä. Rahoitukseen osallistui lisäksi Lapin TE-keskus. Rakennuksen suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Matti Rotko ja Pekka Hytönen Oy Helsingistä; pääurakoitsijana oli Luoteis-Rakentajat Oy Pellosta. Sammaltunturin mittausaseman tilavuus on 396 m3 ja bruttoala 110 m2. Rakentamiskustannukset olivat 1,5 milj. markkaa.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

 

Lisätietoja: Tutkimusprofessori Yrjö Viisanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 336 6919
Metsäntutkimuslaitos, kansallispuiston tutkijajohtaja Yrjö Norokorpi, puh. 040 591 1146


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi