|
7.9.2001 |
|
Puolukkasato on keskinkertainen ja kauppasienisato melko heikko Tutkittujen puolukkametsien marjasato jää viime vuotista heikommaksi. Sato ei kuitenkaan ole yhtä huono kuin vuonna 1999, selvittää valtakunnallisesta marja- ja sienisatotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksesta. Puolukkasadoissa on maan eri osien välillä suuria eroja. Eniten puolukkaa on kasvupaikoilla, joilla on kosteutta riittänyt raakile- ja kypsymisvaiheessa. Tällä hetkellä kypsää puolukkaa saadaan jo Peräpohjolassa ja Metsä-Lapissa. Myös kauppasienisato jää pieneksi, koska satokausi pääsi alkamaan vasta elokuun alkupuolella. Ensimmäiset puolukat kypsyivät valoisimmilla kasvupaikoilla eteläisimmässä
Suomessa elokuun toiseksi viimeisellä viikolla (kartta). Viime viikolla
puolukan kypsyminen eteni lähes Oulun korkeudelle asti. Puolukkasadot vaihtelevat alueittain Puolukan kukinta onnistui tänä vuonna hyvin koko valtakunnassa, koska halloja ei esiintynyt ja pölyttäviä hyönteisiä oli kukinta-aikana runsaasti liikkeellä. Paikoin kova kuivuus raakile- ja kypsymisvaiheessa alensi satotasoa kuivilla mäntykankailla. Kauppasienisato jää heikohkoksi Huhtikuussa oli paikoin erittäin lämmintä. Lumi suli nopeasti, eikä sienirihmasto saanut hyvää alkusysäystä kasvuunsa lumien sulamisvesistä. Kylmä toukokuu ja kesä-heinäkuun kuiva ja lämmin sääjakso eivät myöskään edistäneet sienirihmastojen kasvua humuksessa. Tutkimusmetsien selvästi yleisin kauppasienilaji on ollut kangasrousku, toiseksi yleisin kangashapero ja kolmantena isohapero. Seuraavaksi yleisimpiä ovat kangastatti ja kehnäsieni. Herkkutatteja on esiintynyt paikoin kosteissa istutuskuusikoissa ja kuusi-koivusekametsissä. Erittäin vähän havaintoja on tehty runsaasti kosteutta vaativasta männynherkkutatista, joka oli varsin yleinen mäntykankaitten sieni viime vuonna. Kantarellia eli keltavahveroa löytää vielä sopivista koivikoista Haperoitten satokausi on ohitse, ja myös tatteja on vähän. Haapa- ja kalvashaaparouskuja sekä jo aikaisemmin nousseita kangasrouskuja voi vielä poimia talven varalle. Suppilovahvero odottaa poimijaansa Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen sienilaji Valkokärpässieniä on useimmin luultu herkkusieneksi, jolla kuitenkin itiöt ja heltat ovat vanhoina tumman ruskeat tai mustat. Valkokärpässienellä on pysyvästi valkoiset heltat. Valkokärpässienellä on jalan alaosassa tuppi, jota herkkusienellä ei ole.
Lisätietoja: Kauko Salo, Metla, Joensuun tutkimuskeskus, puh. 040-7216070, kauko.salo@metla.fi | ||
Metlan tiedotteet Internetissä:
http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi |