Valtakunnan metsien 9. inventointi Etelä-Savossa:

Metsäkeskuksen puuvaranto edelleen suurentunut - kasvu ja metsien laatu ennallaan

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen puuvaranto on nyt 170 milj. m3. Edellisen (1988) inventoinnin aikainen puuston tilavuus oli 160 milj. m3 ja 1960-luvun puolivälin 126 milj. m3. Viimeaikainen puuston lisäys on ennen kaikkea mäntyä ja jossain määrin myös lehtipuuta. Kuusen tilavuus on hieman pienentynyt. Puuston vuotuinen kasvu on nyt 7,35 milj. m3, kun se edellisessä inventoinnissa oli 7,30 milj. m3. Vielä 1960-luvun puolivälissä kasvu oli 6,0 milj. m3. Edelliseen inventointiin verrattuna männyn ja lehtipuiden kasvut ovat lisääntyneet, kuusen vähentynyt. Korkeassa kasvussa olevien 21 - 50-vuotiaiden männiköiden alan nousu on lisännyt männyn kasvua, kun taas 31 - 70-vuotiaiden kuusikoiden alan pieneneminen on alentanut kuusen kasvua. Tulokset perustuvat valtakunnan metsien 9. inventointiin vuosina 1999 ja 2000 (Metsätieteen aikakausikirja, 2B/2001).

Puuston poistuma lähestynyt kasvua
Puuston poistuma - hakkuissa korjattu ainespuu, hakkuutähde ja luonnonpoistuma - on suurentunut 1990-luvulla. Se oli vuosina 1995 - 99 keskimäärin 7,0 milj. m3, mikä on 96 % saman ajanjakson kokonaiskasvusta. Kuusen poistuma vuosina 1995 - 99 oli 14 % kasvua suurempi, mikä näkyy kuusivarannon lievänä pienenemisenä. Männyn ja lehtipuiden kasvut ovat olleet poistumia suurempia. Kokonaispoistuma vuosina 1967 - 99 oli 179 milj. m3, joka on 1,4 kertaa 1960-luvun puolivälin varanto.

Lehtipuuvaltaisten ja nuorten metsien ala kasvanut - puuton uudistusala pienentynyt
Nuoria metsiä, joissa puuston keski-ikä on korkeintaan 40 vuotta, oli nyt selvästi enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Iältään 41 - 100-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt, ja yli 100-vuotiaiden metsien ala on kasvanut. Viime vuosien uudistushakkuut eivät ole siten kohdistuneet kaikkein vanhimpiin metsiin. Puuttoman uudistusalan osuus metsämaan alasta on pienentynyt 1960-luvun puolivälin 3,6 %:sta ja edellisen inventoinnin 1,8 %:sta tämän hetkiseen 1,7 %:iin.

Alueen metsistä on puolet mäntyvaltaisia ja kolmannes kuusivaltaisia. Kuusivaltaisten metsien ala on pienentynyt edellisestä inventoinnista. Koivua on viime vuosina suosittu uudistamisessa, mikä näkyy nuorien lehtipuuvaltaisten metsien alan kasvuna.

Lisääntyneistä uudistushakkuista huolimatta rinnankorkeudelta yli 30 cm paksujen puiden tilavuus ja osuus tilavuudesta ovat lisääntyneet. Niiden tilavuus, 49 milj. m3, on lähes 4 milj. m3 enemmän kuin edellisen inventoinnin mukaan. 1960-luvun puolivälissä järeimpien puiden tilavuus (19 milj. m3) oli vain runsas kolmannes tämänhetkisestä.

Metsänhoidollinen tila ja tuhojen määrä ennallaan
Metsien metsänhoidollinen tila on pysynyt ennallaan edellisen inventoinnin jälkeen. Vajaatuottoisia metsiä on jonkin verran vähemmän kuin aiemmin. Yleisin vajaatuottoisuuden syy on kasvupaikalle sopimaton puulaji. Taimikoiden laatu on parantunut, ja aukea uudistusala sekä siemen- ja suojuspuustojen ala ovat vilkastuneista hakkuista huolimatta pienentyneet. Julkisuudessa esillä olleet väitteet uudistamisen viivästymisestä tai metsien uudistamisen tason heikentymisestä eivät siten saa tukea inventointituloksista.

Metsänhoidollista laatua alentaneita tuhoja oli 200 000 hehtaarilla, mikä on likimain yhtä paljon kuin edellisessä inventoinnissa. Suurin tuhonaiheuttajaryhmä oli sienet - yleisimpinä surmakka, tervasroso ja juurikääpä. Hirvieläinten aiheuttamia metsikön laatua alentaneita tuhoja todettiin 27 000 hehtaarilla, mikä on jonkin verran enemmän kuin VMI8:ssa.

Ensiharvennus- ja kunnostusojituskohteita runsaasti
Inventointia edeltäneellä kymmenvuotiskaudella oli tehty hakkuita ja taimikonhoitoa 550 000 hehtaarilla eli 45 %:lla metsämaan alasta. Tulevalla kymmenvuotiskaudella voitaisiin metsänhoidollisin perustein tehdä hakkuita tai taimikonhoitoa 833 000 hehtaarilla. Ensiharvennuksia ehdotetaan inventointia seuraavalle 10-vuotiskaudelle 230 000 ha, kun niitä edellisellä 10-vuotiskaudella tehtiin vajaa 100 000 ha. Etelä-Savon alueella on suota 259 000 ha eli 21 % metsätalousmaan alasta. Suoalasta on ojitettu 211 000 ha. Suo-ojitusten kunnostusta tulisi puuntuotannon näkökulmasta tehdä 77 000 ha eli yli kaksinkertaisesti edellisellä kymmenvuotiskaudella tehtyyn verrattuna.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä melko vähän - lahopuun määrä lähellä Etelä-Suomen keskiarvoa
Metsälain tarkoittamia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä on Etelä-Savon alueella VMI:n arvion mukaan 0,6 % metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Elinympäristöluokista yleisimpiä ovat kalliot, lehdot ja ruohokorvet. Monien eliölajien tarvitsemaa kuollutta runkopuuta on yli 10 cm:n vahvuisissa rungon osissa keskimäärin 2,6 m3/ha (pystypuuta 0,84 m3/ha ja maapuuta 1,77 m3/ha). Määrä on lähellä VMI9:ssa Etelä-Suomessa tähän mennessä mitattujen alueiden keskiarvoa.

Kestävät hakkuumahdollisuudet viime vuosien hakkuita suuremmat
Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan käyttöpuumäärän arvio on inventointia seuraavalla kymmen-vuotiskaudella 7,1 milj. m3 vuodessa, ja se lähestyy 7,7 milj. m3 tasoa kolmenkymmenen vuoden aikana. Määrä on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 15 prosenttia suurempi kuin vuosina 1994-98 keskimäärin toteutuneet hakkuut (noin 6,2 milj. m3 käyttöpuuta vuodessa). Harvennushakkuiden osuus kestävien hakkuumahdollisuuksien mukaisesta käyttöpuun arviosta on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 22 prosenttia, josta se nousee kolmenkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana 48 prosenttiin. Hakkuita vastaava kokonaispoistuman arvio puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla on kahden-kymmenen vuoden ajan suurempi kuin kasvu. Kolmannella kymmenvuotiskaudella kasvuarvio on hieman suurempi kuin kokonaispoistuman arvio.

Hakkuukypsää puustoa on nyt kestäviä hakkuumahdollisuuksia enemmän
Metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta (hakkuumahto) riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella - ilman puuntuotannon kestävyysrajoitteita - 9,8 milj. m3 vuodessa. Kertymästä olisi mäntyä 42, kuusta 39 ja lehtipuuta 19 prosenttia. Hakkuumahdon kokonaan hyödyntäminen kuitenkin pienentäisi puuvarantoa puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla viidenneksellä vuosikymmenen aikana. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuumahto olisi siinä tapauksessa 6,3 milj. m3 vuodessa.

Lisätietoja:
Metsävaratiedot: Professori Erkki Tomppo, p. (09) 8570 5340 tai 040-5028 555
MMT Kari T. Korhonen, p (013) 251 4030, 040-733 8383.
Hakkuumahdollisuusarviot: Ph.D., MML Tuula Nuutinen, p. (013) 251 4043
MMM Hannu Hirvelä, p. (09) 8570 5314.
Julkaisut:
Metsätieteen aikakauskirja 2B/2001:
Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 1966 - 2000. Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella.

Liite: Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävaratietoja.