Maamme metsien puuvaranto ylittänyt 2 miljardia kuutiometriä

Suomen metsien puuvaranto on valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 2003 milj. kuutiometriä. Myös vuotuisen kasvun arvio, 79,4 milj. kuutiometriä, on suurempi kuin aikaisemmissa inventoinneissa. Tiedot perustuvat maan eteläosassa valtakunnan metsien 9. inventointiin (VMI9) vuosilta 1996-2000 ja Pohjois-Suomessa kahdeksanteen inventointiin vuosilta 1992-1994 (liitteet 1 ja 2).

Inventointeja tehty 80 vuotta
Valtakunnan metsien 1. inventointi tehtiin vuosina 1921-1924, joten inventointien aloittamisesta tuli kuluneeksi tänä kesänä 80 vuotta. Inventointien aloittamisen taustalla oli lisääntyneen puun käytön aiheuttama huoli metsävarojen ehtymisestä sekä tarve saada tietoa metsien tuotosta metsäverotusta varten. Ensimmäinen inventointi osoitti puuvarat oletettua suuremmiksi. Toinen inventointi tehtiin vuosina 1936-38 ja kolmas 1951-53. 1960-luvun alusta lähtien inventointeja on tehty jatkuvasti. Maastotyöt ovat yleensä edenneet alueittain etelästä pohjoiseen (liite 2).

Puuvaranto kasvanut yhtäjaksoisesti 1960-luvun lopulta lähtien
Puuvaranto 1920-luvun alussa silloisen Suomen alueella oli 1588 milj. kuutiometriä ja 1930-luvulla nykyisen Suomen alueella 1370 milj. kuutiometriä. Puun käytön pieneneminen sotien aikana nosti varannon 1950-luvun alkuun mennessä 1538 milj. kuutiometriin. Erityisesti Pohjois-Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla tehnyt laajat hakkuut laskivat koko maan puuvarannon alimmillaan 1491 milj. kuutiometriin 1960-luvun lopulla. Toisaalta 1950-luvulla alkoi laaja metsänparannustoiminta mukaan lukien soiden ojitus. Se lisäsi myöhemmin puustoisen maan alaa. Samalla luovuttiin poimintahakkuista ja siirryttiin tasaikäisten metsiköiden kasvattamiseen ja niiden selväpiirteiseen uudistamiseen. Seurauksena oli metsien tiheneminen, puuston kasvun nousu ja myöhemmin myös puuvarannon nousu. Varantoa lisäsi 1970-luvulla edelleen hakkuiden väheneminen. Myös Pohjois-Suomen puuston tilavuus on nyt suurempi kuin 1950-luvun alussa.

Koko maan puuvarannosta mäntyä lähes puolet
1950-luvun jälkeisestä puuvarannon lisäyksestä (465 milj. m3) vajaa kaksi kolmasosaa (268 milj. m3) on mäntyä, vajaa kolmasosa kuusta ja loput lehtipuita (liite 1). Soiden ojitus, männyn suosiminen metsänuudistuksessa etenkin 1970- ja 1980-luvulla ja nuorten mäntymetsien tihentyminen hoidon puutteessa ovat lisänneet männyn varantoa. Lehtipuiden tilavuus oli pienimmillään 1970-luvun alussa, mutta on noussut siitä lähtien. Kuusen tilavuus nousi 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta on pienentynyt jonkin verran viime vuosina ja on nyt likimain sama kuin VMI8:ssa (1986-1994).

Kasvu ja poistuma
Puuston vuotuinen kasvu oli 1950-luvun alussa 55,2 milj. kuutiometriä. Se nousi aluksi hitaasti 1970-luvun puoliväliin saakka. Muuttuneet metsänhoitotavat ja soiden ojitus nopeuttivat kasvun lisäystä 1970-luvun loppupuolelta 1990-luvun alkuun. Maan eteläosassa puuston kasvu on saavuttamassa sitä tasoa, johon nykyisellä metsien hoito- ja hakkuutavoilla päästään. Pohjois-Suomessa kasvun muutoksista 1990-luvun lopulla saadaan tieto VMI9:n valmistuttua siellä vuonna 2004. Koko maan 24 milj. kuutiometrin kasvun lisäyksestä 1950-luvun alun jälkeen männyn osuus on runsas puolet. Läpimitaltaan alle 2,5 cm paksut puut on mitattu 7. inventoinnista lähtien. Niiden osuus puuston tilavuudesta on pieni, mutta osuus kasvusta on noin 1,5 milj. m3, mikä on otettava huomioon kasvun muutoksia arvioitaessa. Puuston yhteenlaskettu kokonaispoistuma (hakkuukertymä, hakkuutähde ja puiden luontainen kuoleminen) on vuosina 1953-2000 ollut 2 646 milj. kuutiometriä, mikä on 1,7 kertaa 1950-luvun alun puuvaranto. Männyn ja kuusen kokonaispoistumat ylittivät vastaavat kasvut lievästi 1960-luvun alussa, mutta ovat olleet sen jälkeen kasvua pienempiä 1990-luvun lopulle saakka. Kuusen hakkuut ovat lisääntyneet 1990-luvun lopulla ja joillakin alueilla poistuma on ylittänyt kasvun.

Järeys
Rinnankorkeudelta yli 30 cm paksujen puiden tilavuus on koko maassa 407 milj. m3. Tämä järeiden puiden tilavuus on 2,5 -kertaistunut 1950-luvun alun tilavuudesta (156 milj. m3). Pohjois-Suomessa järeiden puiden tilavuus kuitenkin laski 1950-luvun alusta 1980-luvun alkuun, mutta nousi 1990-luvun alkuun mennessä jälleen 1950-luvun alun tasolle. Rinnankorkeudelta korkeintaan 10 cm paksujen puiden tilavuus on myös noussut, mutta suhteellisesti vähemmän, 190 milj. m3:stä 243 milj. m3:iin.

Lisätietoja: Metsävaratiedot: Professori Erkki Tomppo, p. (09) 8570 5340 tai 040-5028 555 ja MMT Kari T. Korhonen, p (013) 251 4030, 040-733 8383

Julkaisut: Metsätieteen aikakauskirjat 2B/1998 - 2B/2001

Liite 1: Maamme metsävaratietoja.
Liite 2: Nykyiset metsäkeskusten alueet, metsätaloudessa käytetty jako Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen sekä tuloksissa käytetyt VMI:n uusimmat mittausvuodet koko maassa.