[METLA Tiedote]

 

 

14.08.2001
 

Kuivauslämpötilalla suuri vaikutus sahatavaran värimuutoksiin

Sahatavaran kuivauksen tavoitteena on parantaa sahatavaran käyttöominaisuuksia ja säilyvyyttä. Keinokuivauksessa on viime vuosina käyttetty entistä korkeampia kuivauslämpötiloja, mikä on vähentänyt sahatavaran halkeilua ja lyhentänyt kuivausaikaa, mutta toisaalta lisännyt värivikoja. Metsäntutkimus-laitoksen ja VTT:n yhteistutkimuksen mukaan kuivauslämpötila onkin merkittävin saheiden värimuutoksiin vaikuttava tekijä.

Korkeissa kuivauslämpötiloissa värimuutokset voimistuivat sekä saheen pinnassa että syvemmällä saheessa. Muutokset olivat lieviä 50 asteen lämpötilassa, mutta jo 70 asteessa saheiden tummuminen ja kellastuminen lisääntyi. Korkeissa, yli 90 asteen lämpötiloissa värimuutos oli lähinnä saheiden tummumista. Korkeat lämpötilat toivat myös epätasaisemman lopputuloksen, eli värierot sekä saheen eri osien välillä että saheiden välillä kasvoivat.

Voimakaskaan värimuutos ei ole haitallinen jatkojalostuksen kannalta, mikäli se voidaan poistaa höyläyksellä. Matalissa (50-70°C) lämpötiloissa värimuutos tapahtui aivan saheen pinnassa ja hävisi jo 0,5 mm:n höyläyksellä. Korkeammissa (90-110°C) lämpötiloissa kuivatuissa saheissa väri ulottui syvemmälle, eikä puun alkuperäistä vaaleutta saavutettu kahden millimetrin höyläykselläkään. Värieron vuoksi eri lämpötiloissa kuivattuja puueriä ei kannata sekoittaa keskenään.

Kuivauslämpötila vaikutti värikerroksen paksuuteen eri tavoin pinta- ja sydänsaheissa. Sydäntavarassa voimakkain värikerros oli aivan saheen pinnassa (0-0,5 mm). Pintasaheissa värikerros oli paksumpi.

Myös kuivaustavalla oli merkitystä värimuutosten syntyyn. Alipainekuivauksessa muutokset olivat vain hieman vähäisempiä kuin kamarikuivauksessa. Nopeassa puristinkuivauksessa 140 asteessa välitön pinta tummui voimakkaasti, mutta höyläyksen jälkeen väri vastasi 70 asteessa kamarikuivatun ja höylätyn tavaran väriä.

Värivikoja aiheuttaa erilaisten uuteaineiden rikastuminen saheen pintaan kuivauksen aikana. Uuteaineiden kertyminen on sitä voimakkaampaa mitä korkeampia ovat käytetty kuivaus-lämpötila ja toisaalta puun uuteainepitoisuus. Pintapuussa uuteaineet ovat lähinnä ravinteita ja sydänpuussa erilaisia pihka-aineita

Tutkimuksessa selvitettiin myös puun kaatoajankohdan, kasteluvarastoinnin ja kasvupaikan viljavuuden vaikutusta mänty- ja kuusisahatavaran kuivauksessa syntyviin värimuutoksiin. Niiden merkitys oli kuitenkin käytännön kannalta vähäinen.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:
Jaakko Repola, Metla, puh. 09-8570 5349
Pekka Saranpää, Metla, puh. 09-8570 5346
Veikko Tarvainen, VTT, puh. 09-456 5551

Julkaisu: Repola, Jaakko, Saranpää, Pekka & Tarvainen, Veikko. 2001. Kuusi- ja mäntysahatavaran värinmuutokset kuivauksessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 804. - 29 s. + liite.


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi