[METLA Tiedote]

 

 

17.07.2001
 

Etelä-Suomessa mustikka kypsyy poimittavaksi tällä viikolla - Sato on tänä vuonna keskinkertainen.

Mustikka kypsyy hyvää vauhtia. Etelä-Suomessa sato ehtii poimittavaksi tällä viikolla. Ensi viikolla mustikka on kypsää Keski-Suomessa ja heinäkuun loppuun mennessä myös Peräpohjolassa ja Metsä-Lapissa. Elokuun alussa mustikka kypsyy Tunturi-Lapissa (kuva 1), kertoo valtakunnallisesta marjasatotutkimuksesta vastaava vanhempi tutkija Kauko Salo Metlan Joensuun tutkimuskeskuksesta. Mustikka kypsyy tänä vuonna muutaman vuorokauden (4-7 vuorokautta) keskimääräistä myöhemmin. Kypsymisessä voi olla läheisten metsiköitten välillä viikonkin ero johtuen metsän puulajikoostumuksesta, puuston ikärakenteesta ja valaistuksen määrästä.

Raakileitten perusteella laskettu satotaso on keskinkertainen, eikä maakuntien välillä ole suuria eroja. Suurimmat satotasot löytyvät Kainuusta ja Peräpohjolasta. Mustikoiden määrässä on varsin suuri hajonta, sillä vaarojen yläosista marjoja voi löytyä paikoin runsaastikin, mutta alavimmilla hallanaroilla mailla niitä ei juuri ole. Sen sijaan järvien ja lampien reunametsistä mustikkaa löytyy keskimääräistä enemmän. Kuvassa 4 esitetään mustikan raakilevaiheen kesto (tänä vuonna 33 vrk) Etelä-Suomesta Kilpisjärvelle.

Mustikan kukinta runsas

Mustikan kukinta alkoi Etelä-Suomesta toukokuun puolivälissä eli samoihin aikoihin kuin viime vuonnakin (kuva 2). Ajankohta oli noin viikkoa keskimääräistä aikaisempi, koska huhtikuu oli erittäin lämmin ja tehoisan lämpötilan summa oli toukokuun alkupuolella selvästi mediaanikäyrän yläpuolella (kuva 3). Kukinta oli runsas tai erittäin runsas 66 prosentissa eri puolilla Suomea tutkituista mustikkametsistä, joita inventoitiin tänä vuonna 105 kpl. Yhteensä neliömetrin koeruutuja kertyi 525 kappaletta.

Toukokuun loppupuoli, 20. päivästä lähtien, oli Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin kylmää ja sateista. Hallaa esiintyi paikoin viitenä tai kuutena yönä. Alhaisimmillaan lämpömittari näytti Juuassa -8, Kiteellä -7 ja Ilomantsissa -6 celsiusastetta. Ankarat hallat vioittivat kukintansa aloittanutta mustikkaa laajalti myös Jyväskylän ja Kuopion seuduilla sekä Etelä-Pohjanmaalla, jossa kovina hallaöinä mustikan kukat olivat juuri aukeamaisillaan. Kainuussa ja Lapin läänissä mustikan kukinta edistyi hyvin hitaasti.

Kylmästä ja sateisista säistä johtuen pölyttäjiä oli liikkeellä vähän. Pölytyksen epäonnistuminen selittääkin hallojen ohella mustikan satotason laskua keskinkertaiseksi. Pölyttävistä hyönteisryhmistä koeruuduilla tavattiin karaistuneita kimalaisia sekä muutamia ampiaisia. Erilaisia kukkakärpäsiä ja perhosia ei koeruuduilla näkynyt.

Mustikan kukinta-aika Etelä-Suomesta Kilpisjärvelle kesti tänä vuonna 42 vrk. Viime vuonna vastaava kukinnan kesto oli 32 vuorokautta ja vuonna 1999 vain 27 vuorokautta, mihin oli syynä pitkä hellejakso kukinta-aikaan. Kukinnan alkamisesta mustikan kypsymiseen kului tänä vuonna Etelä-Suomessa kaksi kuukautta (15.5.- 16.7.2001).

Puolukan satoennuste kukinnan perusteella keskinkertainen

Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa kesäkuun puolivälissä. Lapin läänissä ja Kainuun pohjoisosissa kukinta ajoittui heinäkuun alkupuolelle (kuva 5.). Kukinta-aika Etelä-Suomesta Kilpisjärvelle kesti 29 vrk. Viime vuonna puolukan kukinta läpi Suomen kesti 4 vrk pitempään.

Tutkituissa puolukkametsissä (90 kpl) kaikkien koeruutujen (450 koeruutua) keskiarvoksi saatiin 295 kukkaa, mikä on keskinkertaisen ylärajalla. Hajonta on suurta, sillä hyviä ja heikkoja puolukkametsiä on tasapuolisesti eri puolilla maata.

Suomuurainsadot keskinkertaisia-runsaita Metsä-Lapissa ja Peräpohjolassa

Kuudeltakymmeneltä suolta inventoidut suomuuraimen (eli hillan, lakan,valokin tai lintin) kukkien ja raakileitten lukumäärät osoittavat, että keskinkertaisia tai sitä parempia satotasoja esiintyy vain Oulun ja Lapin lääneissä (kuva 6.). Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan avosuoalueilla halla vei suuren osan kukista ja kylmillä, tuulisilla ja sateisilla säillä hyönteisiä oli vähän pölyttämässä. Puustoisilla soilla, rämeillä ja erityisesti korvissa, kukinta onnistui avosoita paremmin, ja tällaisilta paikoilta Keski-Suomen soiltakin voi löytyä poimittavia määriä.

Suomuuraimen ensimmäiset kypsät marjat ovat poimittavissa Kainuun ja Lapin soilla tällä viikolla (17.-22.7.). Mikäli lämpöiset säät jatkuvat, avosoilla pääsato valmistuu heinäkuun loppuun mennessä. Puustoisilta soilta suomuurainta kannattaa etsiä vielä elokuun alkupuolellakin.

Ruokasieniä vielä vähän.

Viime vuonna herkkutatit, myös männynherkkutatti, ilmestyivät kuusi- ja mäntymetsiin heinäkuun puolivälissä. Tänä vuonna herkkutatteja on ilmoitettu löytyneen vain parista metsästä. Muutamista koivunpunikkitateista ja lehmäntateista on raportoitu mustikkametsäkuvioilta. Herkkutattien huippuvuonna 1998 herkkutatit ilmestyivät metsiin jo heinäkuun alussa ja satokautta kesti silloin peräti 2,5 kuukautta.

Koivuvaltaisissa sekametsissä on ollut vähän keltavahveroita eli kantarelleja sekä kelta- ja koivuhaperoita, hyviä ruokasieniä kaikki kolme.

Huhtikuussa lämpötilat nousivat monin paikoin 20 C-asteen tuntumaan ja ylikin. Tästä syystä lumi suli nopeasti ja humuskerrokseen, jossa sienirihmastot elävät, jäi vain vähän kosteutta. Toukokuu oli sienten kasvun kannalta hieman parempi, mutta kesäkuu ja varsinkaan helteinen heinäkuun alku eivät suosineet sienirihmastojen kasvua. Nyt tarvitaan runsaasti sateita, jotta mykorritsasienet ilmestyvät metsiimme. Satokausi saattaa jäädä kuitenkin lyhyeksi, sillä syyskuun yöpakkaset usein lopettavat useimpien kauppasienten nousun.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Kauko Salo, Metla, Joensuun tutkimuskeskus, puh.040-7216070, sähköposti:kauko.salo@metla.fi.

Marjojen satotiedotteet ja teemakartat ovat luettavissa Metsäntutkimuslaitoksen nettisivuilta: www.metla.fi/tiedotteet/ tai www.metla.fi/ajankohtaista/

 


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi