[METLA Tiedote]

 

 

09.07.2001
 

Mäntypistiäistoukista ei uhkaa tänä kesänä

Mäntypistiäistoukkien aiheuttamat neulastuhot jäävät tänä kesänä lieviksi. Niinpä esimerkiksi pilkkumäntypistiäisen parina edelliskesänä harsuiksi syömät männiköt saavat nyt rauhassa toipua ja tuuhettua. Monilla alueilla tuholaiskanta ei ole kuitenkaan vielä täysin palautunut normaaliksi, kertoo tutkija Martti Varama Metsäntutkimuslaitokselta.

Ruskomäntypistiäinen, yleisin mäntypistiäislajimme, talvehtii muna-asteella puiden latvustoissa. Talvella 17 metsiköstä kerätyistä oksanäytteistä munia löytyi varsin vähän, ja ne olivat valtaosin loisten tuhoamia.

Pilkkumäntypistiäinen, tuholaisena edellistä pelätympi, talvehtii kotelokoppa-asteella maan karike- ja humuskerroksessa. Vaikka pilkkumäntypistiäiskanta on lähinnä loisten ja petojen ansiosta jo selvästi alentunut, se ei ole vielä palautunut normaalitasolle. Terveitä kotelokoppia on monin paikoin maassa vielä niin runsaasti, että jos ne kaikki aikuistuisivat ja jatkaisivat sukuaan, tuhot muodostuisivat huomattaviksi.

Valtaosa terveistä yksilöistä on kuitenkin ns. jättäytynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että koppaan sulkeutunut toukka ei kesän alkaessa jatka kehitystään siivekkääksi pistiäisaikuiseksi, vaan jää toukkana lepotilassa juromaan koppaan. Jättäytyminen saattaa kestää useammankin vuoden ja muodostaa riskin tulevia vuosia ajatellen. Toisaalta myös koppien tuhoutumisriski kasvaa maassa vietetyn ajan venyessä.

Ennusteen mukaan pilkkumäntypistiäisiä tulee monilla alueilla aikuistumaan niin vähän, että jo viime kesänä kantaa tehokkaasti alentaneet munaloiset riittänevät tuhoamaan valtaosan tämänkesäisistäkin pistiäisen munista, ja pitämään näin toukkakannan kurissa. Pilkkumäntypistiäisen aikuistuminen kotelokopista ja muninta alkoivat vasta kesäkuun loppupuoliskolla, joten toukkien kuoriutuminen ja syöntikausi ajoittuvat vastaavasti edellisvuosia myöhäisemmäksi.

Pilkkumäntypistiäisennuste perustuu tuhoalueilta syksyllä ja keväällä kerättyihin kotelokoppanäytteisiin, joista on tutkittu tuholaiskannan runsaus ja kunto. Näytteitä on kerätty seitsemän metsäkeskuksen alueelta, 21 kunnasta ja 39 metsiköstä. Kaikkiaan on tarkastettu 28.000 kotelokoppaa.

Nelisen vuotta sitten alkanut pilkkumäntypistiäisen joukkoesiintymä on ollut oloissamme poikkeuksellisen laaja ulottuen leveänä vyöhykkeenä Suomen poikki Pohjois-Karjalasta Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Ankarimmillaan pilkkumäntypistiäistuho saattaa johtaa puiden kuolemaan. Tämänkertaisen esiintymän yhteydessä, eräitä siemenpuualueita ja hakkuuaukkojen laitamia lukuunottamatta, puuston kuolleisuutta ei ole esiintynyt.

Hakkuita on kehoitettu välttämään joukkoesiintymien nousuvaiheen aikana. Nyt hakkuisiin voitaneen vaaratta ryhtyä ainakin alueilla, joilla esiintymän alkamisesta on kulunut jo useampi vuosi. Tuholaiskannan kehitys on edelleen seurannassa.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja: Tutkija Martti Varama, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, puh. (09) 8570 5498

 


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi