[METLA Tiedote]

 

 

18.06.2001
 

Ensiharvennusmänty ja -kuusi soveltuvat pyöreänä kantavaan rakentamiseen

Harvennusmännystä ja -kuusesta valmistettu pyöreä puutavara soveltuu lujuusominaisuuksiensa puolesta hyvin kantaviin rakenteisiin, käy ilmi MMM Hannu Borenin tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Järeämmästä puusta sahattuun puutavaraan verrattuna voimakkaampi kieroutuminen aiheuttanee kuitenkin ongelmia jatkojalostuksessa ja rakentamisessa.

Kun ensiharvennusrästit kasvavat, ja päätehakkuupuun tarjonnan uumoillaan vähenevän, on uusien käyttökohteiden löytäminen ensiharvennuksissa kertyvälle pienpuulle tärkeää. Borenin väitöskirja, "Harvennusmännystä ja -kuusesta valmistetun ydinkeskeisen pyöreän ja sahatun puutavaran oksikkuuteen, kieroutumiseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin vaikuttavat tekijät", käsitteleekin ajankohtaista teemaa, ensiharvennusmetsien puuraaka-aineen vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia ja edellytyksiä mekaanisessa puunjalostuksessa. Työn tavoiteena oli löytää eteläsuomalaisesta harvennusmännystä ja -kuusesta valmistetun ydinkeskeisen pyöreän ja sahatun puutavaran oksikkuuteen, kieroutumiseen ja mekaanisiin ominaisuuksiin vaikuttavat tekijät.

Tutkimuksen mukaan sekä puutavaran kieroutuminen kuivauksessa että sen lujuusominaisuudet riippuivat voimakkaasti puutavaran iästä (eli vuosirenkaiden lukumäärästä) ja kosteudesta. Mitä nuoremmasta puusta valmistettu puutavara, sitä enemmän se kieroutui kuivauksessa. Myös puutavaran taivutus- ja puristuslujuus sekä -kimmoisuus kasvoivat iän lisääntyessä voimakkaasti, vaikka puun tiheyden kasvu otettiin huomioon.

Iällä ja kosteudella huomattiin myös yhdysvaikutus puutavaran ominaisuuksiin. Nuoremmasta puusta valmistettu puutavara kieroutui samassa kosteudessa enemmän ja sen lujuus ja kimmoisuus olivat pienemmät kuin vanhemmasta puusta valmistetun puutavaran. Iän ja kosteuden voimakas vaikutus puutavaran ominaisuuksiin voidaan selittää harvennuspuun suurella nuorpuuosuudella. Nuorpuu sijaitsee puun ytimen ympärillä, ja sen rakenne ja kemiallinen koostumus poikkeaa ulompana olevasta puuaineksesta.

Harvennusmännyn ja -kuusen oksatunnuksia voidaan ennustaa ulkoisten tunnusten perusteella. Esimerkiksi tukin pinnalla näkyvän suurimman kuolleen oksan muuttuminen terveeksi riippui erityisesti kuolleen oksan läpimitasta suhteessa puun läpimittaan - mitä suurempi kuollut oksa suhteessa puun läpimittaan, sitä lähempänä tukin pintaa se muuttui terveeksi.

Tutkimusaineisto, yhteensä 500 kpl harvennusmännyn ja -kuusen tyvitukkeja, kerättiin Etelä-Suomesta. Oksatunnukset mitattiin sekä ennen kuorintaa että valmiista puutavarasta. Kuivauksen ja tasaannutuksen jälkeen mitattiin puutavaran kieroutuminen, ja testattiin taivutus- ja puristuslujuus sekä -kimmoisuus. Puutavara oli läpimitaltaan 50-180 mm, ja kosteus oli 10-22 prosenttia.

Väitöskirjatyössä tutkittiin lisäksi rakennepuutavaran lujuusominaisuuksien määrittelyyn liittyvien EN standardien ja EU-projektissa "Pienen pyöreän puun käyttö rakentamisessa" laadittujen pyöreän puun lujuuslajittelukriteerien soveltuvuutta harvennusmännystä ja -kuusesta valmistetulle puutavaralle.

MMM Hannu Borenin väitöskirja tarkastettiin Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 15.6. Boren työskentelee tuotantojohtajana Höljäkkä Oy:ssä ja on ulkopuolisena tutkijana Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksessa.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.


Lisätietoja: Hannu Boren, puh. 0400-152 252, sähköposti: hannu.boren@iivarimononen.fi


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi