[METLA Tiedote]

 

 

07.06.2001
 

Koivun lehteentuloa odotetaan vielä Utsjoella ja Kilpisjärvellä

Koivun lehteentulo käynnistyy hiirenkorvavaiheella, jolloin silmuista työntyy ulos vihreitä lehtien alkuja. Koivun lehteentulossa ja männyn pituuskasvun alkamisessa on huomattavia vuosien välisiä eroja maan eri osissa. Lehteentulo käynnistyy eteläisessä Suomessa yleensä vapun tienoilla, mutta sen eteneminen maan sisäosissa on paljolti riippuvainen lämpösumman kehityksestä. Hieskoivun lehteentulo oli tänä vuonna Etelä- ja Kaakkois-Suomessa toukokuun puolessa välissä vielä etuajassa verrattuna kolmeen aikaisempaan vuoteen, kertoo fenologisen havaint-verkoston tuloksista Eero Kubin Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusasemalta. Toukokuun puolivälin jälkeen tullut kylmä sää kuitenkin pysäytti lehden kehittymisen Tornio - Kajaani -linjalle. Ylimeteorologi Anneli Nordlundin mukaan terminen kasvukausi saavutettiin Salla - Sodankylä - Muonio -linjalla vasta 30.-31.5. Myös männyn pituuskasvun etenemisessä on näh-tävissä samanlainen kylmän sääjakson aiheuttama taantuminen.

Utsjoen Kevolla hieskoivun lehteentulo ajoittui viime vuonna kesäkuun ensimmäisille päiville. Tänä vuonna lehteentulo tapahtuu paljon myöhemmin. Ennusteen mukaan terminen kasvukausi alkaa maan pohjoisimmissa osissa viikon kuluessa ja tunturikoivut Kevolla tulevat hiirenkorvalle tänä aikana.

Koivun lehteentulon etenemistä ja muiden fenologisten tapahtumien kehitystä sekä vuosien välisiä eroja voit seurata omalta tietokoneeltasi ilmaispalveluna osoitteessa http://www.metla.fi/metinfo/fenologia/. Sivuilta löytyy runsaasti myös havaintojen tekoon liittyvää taustatietoa.

Metsäntutkimuslaitos on kerännyt metsäpuiden ja -kasvien fenologisia havaintoja systemaattisesti vuodesta 1997 alkaen. Havainnot tehdään koko maan kattavalla havaintoverkostolla, jonka havaintopaikat sijaitsevat Metlan tutkimusalueissa sekä valtion muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kenttäkoeasemilla. Seurannassa on mukana 8 puulajia (hieskoivu, rauduskoivu, mänty, kuusi, haapa, kataja, tuomi, pihlaja) ja kaksi varpulajia (mustikka ja puolukka). Havaintopaikoissa seurataan puiden kukkimista ja lehteentuloa, lehtien kellastumista ja varisemista, havupuiden pituuskasvua ja kukkimista sekä mustikan ja puolukan kukkimista ja marjojen kypsymistä.

Kasvifenologisen seurannan tavoitteena on tuottaa tietoa metsäpuiden ja muiden metsäkasvien biologisista ilmiöistä ja tutkia miten nämä eri ilmiöt ajoittuvat mm. suhteessa ilmastotekijöihin. Fenologia on tieteenala, joka tutkii biologisten ilmiöiden vuotuista rytmiikkaa ja eri tekijöiden vaikutusta siihen.

Lisätietoja: Prof. Eero Kubin, Metla, Muhoksen tutkimusasema, puh. 08-5312 200, Mti Jorma Pasanen (kasvifenologiset havainnot), puh. 08-5312 200, Amanuenssi Saini Heino, Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo, puh.016-678505 Ylimeteorologi Anneli Nordlund, Ilmatieteen laitos, puh. 09-19291


Esimerkkejä hieskoivun lehteentulosta ja männyn pituuskasvun ajoittumisesta vuosilta 1998 - 2001 osoitteessa: www.metla.fi/tiedotteet/2001/2001-06-07-feno-kartat.htm


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi