[METLA Tiedote]

 

 

16.5.2001
 

Pohjavedenotto Utajärven Kälväsvaarasta vaikuttaisi Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon

Oulun kaupunki suunnittelee pohjaveden ottoa Utajärven Viinivaaran pohjavesialueelta, josta Kälväsvaaran osa on Olvassuon Natura 2000 -alueella. Olvassuo on yksi märimmistä tunnetuista soista Suomessa, ja lajissaan yksi merkittävimmistä suojelualueistamme. Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusasema toteutti Oulun kaupungin tilauksesta vuonna 1999 luonnonsuojelulain Natura 2000 -alueille vaatimaa vaikutusten arviointia, jossa tutkittiin suunnitellun- pohjaveden oton vaikutusta erityisesti suojelualueen kasvillisuuteen.

Luontovaikutukset arvioitiin erillisen pohjavesimallin mukaan olettaen vedenotoksi 11 500 kuutiometriä vuorokaudessa. Tällöin pohjaveden purkautumisen Kälväsvaaralta Olvassuon Natura 2000 -alueelle voitiin arvioida olevan noin neljäsosa luonnontilaisesta, mikä merkitsee monin paikoin kankailta lähteikköihin tulevan pohjaveden jokseenkin täydellistä loppumista.

Kälväsvaara on saumamuodostumaan liittyvä mittava harjulaajentuma, jonka pohjavesistä lähes kaksi kolmasosaa purkautuu suojelualueelle. Esimerkiksi Olvassuon keskeiselle aapasuolle purkautuu laajoina tihkuvyöhykkeinä suon alta maakerroksista vuorokaudessa 4000 - 5000 m3 pohjavettä.

Tutkimusalueelta tavattiin useita Euroopan Unionin luontodirektiivissä mainittuja luontotyyppejä, joihin pohjavedenotto voi suoraan vaikuttaa. Vaikutus arvioitiin selväksi lähes kaikissa lähteiköissä ja tihkupinnoissa, aapasoiden lettopinnoilla, karulla ja kirkasvetisellä lammella ja myös monissa ruskopiirtoheinäpainanteissa. Suojelualueen Olvassuolla ja Leväsuolla muutokset vesitaloudessa ja kasvillisuudessa arvioitiin niin laajoiksi, että näitä ei voitaisi enää pitää kokonaisuudessaan luonnontilaisina, vaikka vesien tulo kankailta soille jossain määrin jatkuisikin.

Lajiston kannalta erityisen merkittäviä kohtia ovat luhtaiset ja lähteiset rimpipintajuotit soiden keskiosissa. Kriittisillä paikoilla tavattiin kaksi EU:n luontodirektiivissä mainittua suojeltavaa kasvilajia. Lisäksi tavattiin yli kymmenen muuta valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia. Kasvilajiston muutosten arvioitiin vähentävän monimuotoisuutta.

Maastotyössä havaittiin ja tutkittiin noin 45 lähteikköä Natura 2000 -alueen soiden laitaosista. Muut kartoituskohteet olivat orsivesiin liittyviä tihkuja ja muita kausikuivia suokosteikkoja. Arvion tekemistä varten suot luokiteltiin niiden hydrologisen luonteen mukaan. Tarkasteltiin, missä määrin pohjavedenpinnan aleneminen voisi vaikuttaa toisaalta suovedenpinnan tasoon, toisaalta vedenvirtausten määrään soilla. Paikkoja pystyttiin luonnehtimaan myös vesinäytteiden veden happamuuden, sähkönjohtavuuden, keskeisten kivennäisainesten pitoisuuden ja alkaliniteetin avulla.

Julkaistu tutkimus on keskeinen osa luonnonsuojelulain Natura 2000 -alueeseen kohdistuvan hankkeen vaikutusarvioinnista. Kyseessä on eräänlainen pilottityö, sillä vastaavaa pohjaveden ottohankkeen selvitystä ei ole aiemmin valmistunut maassamme.

Lisätietoja: Kari Kukko-oja, Metla, Muhos, (08) 531 2200, kari.kukko-oja@metla.fi
Julkaisu: Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Hanna Heikkilä, Kari Kukko-oja, Jarmo Laitinen, Sakari Rehell & Tapani Sallantaus. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799, 2001. 55 s. Muhoksen tutkimusasema.


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi