[METLA Tiedote]

 

 

15.5.2001
 

Ihmiset haasteena metsätaloudelle ja tutkimukselle - tutkimus ylälappilaisen luonnonkäytön motiiveista

Ylä-Lapissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa korostuu muuta Lappia ja Suomea enemmän vanhojen elinkeinojen ja toimintojen merkitys. Ylälappilaisten luonnonkäytön motiiveja on selvittänyt tutkija Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin tutkimusasemalta. Kyseessä on Jokisen väitöskirjatyö, joka kuuluu Suomen Akatemian luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelmaan (FIBRE). Jokinen on tutkinut Ylä-Lapin alueella asuvien suomalaisten ja saamelaisten näkemyksiä ihanteellisesta luonnontilasta ja siitä, miten luontoa tulee käyttää. Aineistona tutkimuksessa ovat henkilökohtaiset haastattelut, postikysely sekä vuonna 1999 järjestetyn kirjoituskilpailun sato.

Ylälappilaisille hyvä metsä on rauhallinen paikka, joka takaa mahdollisuudet toimia kuten ennenkin, metsästäen, kalastaen ja poronhoitoa harjoittaen. Nuoremmat maankäyttömuodot luonnonsuojelu, matkailu ja metsätalous ovat kuitenkin vakiinnuttaneet asemansa. Luontaiselinkeinojen tukeminen nähdään edelleen tärkeimpänä valtionmaiden hoidon ja käytön tavoitteena, vaikka yhä harvempi saa siitä varsinaisen elantonsa. Tämä kertoo siitä, että perinteiset toimet nauttivat vahvaa arvostusta alueelle myös niiden joukossa, jotka eivät itse harjoita luontaiselinkeinoja. Näin siitäkin huolimatta, että suhtautuminen poronhoitoon ja -hoitajiin jakaa ylälappilaisia eri leireihin.

Hieman yllättäen matkailun edistäminen nähtiin jopa vähiten tärkeänä valtion maiden käyttömuotona. Matkailun aluetaloudellinen merkitys kyllä tunnustetaan ja matkailuelinkeino nähdään välttämättömänä. Tulos kielii kuitenkin siitä, että sopeutuminen uuteen elinkeinoon ei ole mutkatonta rivikansalaisen näkökulmasta. Matkailu edustaa edelleen vierasta ja ulkopuolista kulttuuria, ja toisaalta turistimetsästys on herättänyt voimakasta kritiikkiä. Turisteja kyllä tarvitaan, mutta ei varsinaisesti kaivata.

Luonnonsuojelu herättää sekin kahtalaisia tunteita. Yhtäältä suojeluun ja varsinkin luonnonsuojelijoihin saatetaan suhtautua nurjamielisesti, mutta harva on valmis purkamaan olemassa olevia, varsin laajoja suojelualueita. Suojelun vastustus on lähinnä etelän vastustamista, ja usein suojelutoimet tukevat paikallisten pyrkimyksiä ylläpitää vanhaa elämäntapaa. Ongelmana on usein yhteisen kielen puute, ja luonnonsuojelun motiivit kuten biodiversiteetin suojelu, jäävät usein maallikoille hämäriksi.

Metsätaloudella on merkitystä lähinnä Inarissa, missä metsäkiistat ovat kärjistyneet poronhoidon ja metsätalouden välille. Ylä-Lapissa eletään yhä voimakasta murrosvaihetta, jossa vanhat elinkeinot ja toiminnot joutuvat sopeutumaan muuttuneen yhteiskunnan asettamiin haasteisiin. Voimakkaimpien muutospaineiden alle on joutunut juuri porotalous ja poromiehet, joilta edellytetään sopeutumista uuden ajan ja tulevaisuuden muutoksiin. Tämä on epäilemättä välttämätöntä, mutta varmasti vaikeaa elinkeinolle ja kulttuurille, jossa vanhakantaisuus on sisäänrakennettu mekanismi.

Paikallisen kulttuurin ymmärtäminen ja motiivien tunnistaminen, sekä toisaalta yhteiskunnassa ja luonnossa tapahtuvien muutosten huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa ovat merkittäviä haasteita sekä viranomaisille että tutkijoille.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja Mikko Jokinen Metla/Kolarin tutkimusasema puhelin (016) 561 401, 040 569 1670


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi