[METLA Tiedote]

 

 

15.5.2001
 

Männyn luontainen uudistaminen siemenpuumenetelmällä Lapissa

Metsien luontainen uudistaminen on lisääntynyt Lapissa voimakkaasti 1990-luvulla. Yli puolet metsistä uudistetaan nykyisin luontaisesti siemen- ja suojuspuumenetelmillä. Luontaisen uudistamisen nopea lisääntyminen on aiheuttanut huolta uudistamisen onnistumisesta, koska luontaisesta uudistamisesta on ollut vähän tutkimustietoa Lapin erityisolosuhteissa. Tässä alustuksessa esitellään tuloksia ja johtopäätöksiä männyn luontaista uudistamista selvittävän tutkimushankkeen viidestä osatutkimuksesta. Osatutkimukset ovat osaksi käytännön uudistusalojen inventointeja ja osaksi järjestettyjä kokeita. Luontaisen uudistamisen onnistumista kuvataan taimikon tiheyden, tilajärjestyksen, kasvatuskelpoisuuden, uudistumisnopeuden, pituuskehityksen ja laadun perusteella.

Tutkimustulosten mukaan huoli luontaisen uudistamisen onnistumisesta on ollut aiheellista, koska
38 %:lla Lapin yksityismetsien 1960-, 1970- ja 1980-lukujen siemenpuualoista uudistaminen on epäonnistunut, ja ne on myöhemmin jouduttu istuttamaan tai kylvämään. Yleisimmät syyt luontaisen uudistamisen epäonnistumiseen olivat muokkauksen puuttuminen ja/tai siemenpuiden kaatuminen myrskyissä.

Toisaalta tutkimus tukee niitä vanhoja käsityksiä, joiden mukaan männyn luontainen uudistumiskyky Lapissa on hyvä. Tätä osoittaa se, että erityisesti kuivilla mutta myös kuivahkoilla kankailla mänty uudistuu hyvin alikasvoksena ilman ihmisen uudistamistoimenpiteitä. Hyvään uudistumiskykyyn vaikuttavat mm. Lapin humidinen ilmasto, edulliset säteilyolosuhteet ja kilpailevan pintakasvillisuuden vähäisyys.

Muokkaus vaikuttaa useiden osatutkimusten mukaan ratkaisevasti luontaisen uudistamisen onnistumiseen kuivahkoilla ja erityisesti tuoreilla kankailla. Muokatuilla uudistusaloilla taimia oli yleensä merkitsevästi enemmän kuin muokkaamattomilla aloilla. Tyhjien koealojen määrä oli muokatuilla aloilla keskimäärin pienempi kuin muokkaamattomilla. Lapin yksityismetsien käytännön metsänuudistusalojen inventointitulosten mukaan muokattujen alojen pinta-alasta vain 8 % oli kehityskelvotonta, kun muokkaamattomien alojen pinta-alasta kehityskelvotonta oli vastaavasti 36 %. Muokattujen alojen pinta-alasta hyvien ja tyydyttävien uudistusalojen osuus oli 63 %, kun vastaava osuus muokkaamattomien alojen pinta-alasta oli vain 23 %. On lisäksi muistettava, että ko. inventoinnissa 38 % alunperin luontaisesti uudistettaviksi aiotuista uudistusaloista oli yllä mainitun mukaisesti todettu epäonnistuneiksi ja viljelty. Muokkaus lyhentää myös uudistamisaikaa.

Uudistusalan korkeus merenpinnasta vaikutti myös merkitsevästi uudistamistulokseen. Mitä korkeammalla uudistusala sijaitsi, sitä vähemmän alalla oli taimia ja sitä suurempi oli tyhjien koealojen määrä. Kasvupaikkatyyppi vaikutti uudistamistulokseen siten, että tuoreen kankaan uudistusaloilla tulos oli ilman maanmuokkausta selvästi heikompi kuin kuivahkoilla ja kuivilla kankailla. Muokatuilla tuoreen kankaan uudistusaloilla tulos oli sen sijaan keskimäärin yhtä hyvä. Muokkaus paransi uudistamistulosta myös kuivahkoilla kankailla. Kivisyys heikensi tulosta. Korjuuvaurioita käsittelevien osatutkimusten mukaan keskimäärin 17 % taimista tuhoutui siemenpuiden korjuussa. Kaikki taimikot säilyivät kuitenkin kasvatuskelpoisina.

Luontaisen uudistamisen onnistuminen riippuu monista tekijöistä. Uudistamiseen liittyy erityisesti Lapin olosuhteissa runsaasti vaihtelua, satunnaisuutta ja epävarmuutta. Epävarmuutta ja vaihtelua voidaan kuitenkin vähentää mutta ei kokonaan poistaa maanmuokkauksella.

Männyn luontainen uudistaminen vaatii lisätutkimusta. Tutkimusta tarvitaan mm. väljennyshakkuun käyttömahdollisuuksista, uudistumisnopeudesta, uudistushakkuun ja muokkauksen ajoittamisesta odotettavaan siemenvuoteen, taimien syntymis- ja kuolemisdynamiikasta, maalajin vaikutuksesta uudistamistulokseen ja karukkokankaiden männiköiden uudistamisesta.

Lisätietoja MML Mikko Hyppönen, Metla/Rovaniemen tutkimusasema puhelin (016) 336411


Metlan tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/
Metla/Tiedotus Unioninkatu 40 A, 00170 HELSINKI, puh. (09) 857 051 sähköposti: info@metla.fi