Metsänhoitoyhdistykset halukkaita lisäämään puukaupallisia palvelujaan

Viime vuosikymmenellä metsänhoitoyhdistykset pyrkivät lisäämään puukaupallisten palvelujensa tarjontaa. Konkreettisimmin toiminta näkyi korjuupalvelun hakkuumäärien kohoamisena 4 ja 5 miljoonan m³:n välille. Kokonaisuutena metsänhoitoyhdistykset näyttäisivät edelleen olevan halukkaita lisäämään voimavaroja sekä puukaupalliseen toimintaan että energiapuun hankinnan organisointiin. Tulokset on esitetty juuri ilmestyneessä Metsäntutkimuslaitoksen julkaisussa, joka perustuu 34 metsänhoitoyhdistyksessä kevättalvella 2000 tehtyyn haastattelututkimukseen.

Valtakirjakauppojen osuus runsaat 40 % puumäärästä
Metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajien arvioiden mukaan noin kolmannes yhdistysten työajasta käytettiin puukaupallisiin palveluihin. Keskimäärin kokonaistyöaika metsänhoitoyhdistyksissä oli 15 henkilötyövuotta. Suuri osa ajasta kului puunmyyntisuunnitelmien tekoon. Suunnitelmia tehtiin kolmelle neljäsosalle yhdistysten alueella hakatusta puumäärästä. Valtakirjakaupoilla myytiin keskimäärin 41 % yhdistyksen alueen kokonaispuumäärästä eli vajaat 100 000 m³. Valtakirjakaupassa metsänomistaja antaa metsänhoitoyhdistykselle valtuuden sopia puukaupasta parhain mahdollisin ehdoin.

Korjuupalvelu sopii harvennushakkuisiin
Lähes kaikissa yhdistyksissä hankinta- ja korjuupalvelua oli tarjolla ainakin jossakin määrin. Keskimäärin 15 % hakkuumääristä korjattiin yhdistysten toimesta. Tyypillinen korjuupalvelua käyttävä asiakas oli hankintakauppaa tekevä "harvennushakkuuttaja", joka ei asu tilalla ja tekee harvoin puukauppoja. Lähes kahdelle kolmasosalle yhdistyksistä tärkein korjuupalveluasiakas toimitusmäärien perusteella oli Metsäliitto.

Puukauppa-aktiiviset yhdistykset sijaitsivat muualla kuin Itä-Suomessa ja olivat kooltaan pieniä. Puukaupan koko oli näiden yhdistysten alueella keskimääräistä pienempi ja myös pystykauppojen osuus jäi pieneksi. Puukaupallinen aktiivisuus oli selvästi sidoksissa Osuuskunta Metsäliiton suureen markkinaosuuteen.

Valtakirjakaupoilla hieman parempi kantohinta
Toiminnanjohtajien arvioiden mukaan puunmyyjät saivat valtakirjakaupoissa 3-6 mk/m³ parempaa hintaa kuin keskimääräisessä pystykaupassa. Metsänomistaja maksoi valtakirjakaupasta yhdistykselle keskimäärin 2 mk/m³, joten ero valtakirjakaupan hyväksi oli 1-4 mk/m³. Toiminnanjohtajat arvioivat puukaupallisesti passiivisissa yhdistyksissä valtakirjakauppojen lähes kaksinkertaistuvan ja korjuupalvelun jopa moninkertaistuvan lähimmän viiden vuoden aikana. Sen sijaan puukaupallisesti aktiivisissa yhdistyksissä valtakirjakauppojen ja korjuupalvelun osuuksien uskottiin pysyvän entisellään tai jopa hieman laskevan.

Lisätietoja: Jukka Aarnio. Metla, puh. 09-85705757, Jukka.Aarnio@metla.fi
Julkaisu: Kärhä, K. & Aarnio, J. 2001. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallinen toiminta. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 797