[METLA Tiedote]
26.1.2000

Lounais-Suomen metsäkeskuksen puuvaranto kasvussa, kasvun lisäys hidastunut

Valtakunnan metsien 9. inventointi Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella vuonna 1998 osoitti puuvarannon selvää nousua vuoden 1986 inventoinnin tuloksesta. Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla oli 146 milj. m3 ja keskitilavuus 137 m3/ha. Nousun syynä on 1950-luvulla alkanut metsien käsittelytapojen muutos, joka lisäsi vuotuista kasvua erityisesti 1970-luvun alusta 1980-luvun puoleen väliin saakka. Kun poistuma ei ole lisääntynyt vastaavasti ja kasvu on pysynyt suurena, puuvarannon nousu on jatkunut. Inventointia edeltäneen viiden vuoden vuotuinen keskikasvu nousi vuoden 1986 inventoinnin 5,68 milj. m3:stä VMI9:ssä 5,79 milj. m3:iin. Männyn ja lehtipuiden kasvut ovat nousseet, mutta kuusen kasvu on laskenut. Kasvuprosentit ovat laskeneet kaikilla puulajeilla, eniten kuusella ja lehtipuilla.

Lounais-Suomen metsäkeskuksen maa-ala on 1,74 milj. ha, josta metsätalousmaata on 64 % ja metsämaata 58 %. Metsätalousmaan ala on pienentynyt rakentamisen seurauksena edellisestä inventoinnista 1,8 %. Hakkuut olivat voimakkaita 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa, jolloin poistuma ylitti joinakin vuosina kasvun. Poistuman keskimääräinen taso laski 1970-luvun puolivälissä, mutta on lisääntynyt nopeasti 1990-luvun puolen välin jälkeen ja ylittänyt 1950-luvun lopun poistumat. Kokonaispoistuma vuoden 1964 jälkeen on 117 milj. m3, mikä on 1,29 kertaa vuoden 1964 varanto 91 milj. m3. Vajaapuustoisten metsien väheneminen, ikärakenteen muutokset sekä soiden ojitukset ovat lisänneet sekä puuvarantoa että puuston kasvua.

Mäntyvaltaiset ja alle 41-60 -vuotiaat metsät lisääntyneet - puusto järeytynyt

Soiden ojituksella aikaansaatu metsämaan lisäys ja aukean alan sekä osittain kuusivaltaisten metsiköiden alan pieneneminen ovat lisänneet mäntyvaltaisten metsien alaa 1960-luvun puolivälin 490 000 ha:sta 600 000 ha:iin. Metsien ikärakenne tasoittui VMI8:iin saakka. Sen jälkeen 41-60-vuotiaiden ja 121-140-vuotiaiden metsien pinta-alat ovat lisääntyneet sekä korkeintaan 40-vuotiaiden ja toisaalta 61-100 -vuotiaiden vähentyneet. Taimikoita on tavoitekehitysluokkajakaumaa vähemmän ja uudistuskypsiä enemmän, vaikka uudistuskypsien metsien ala onkin vähentynyt vilkastuneiden hakkuiden seurauksena. Puuston tilavuus on noussut kaikissa läpimittaluokissa alle 10 cm:n luokkaa lukuun ottamatta, absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten luokassa yli 30 cm. Sekä männyn, kuusen että koivun tilavuudet ovat nousseet tässä luokassa. Sen tilavuus on nyt 36 milj. m3, mikä on neljäsosa puuvarannosta. Mänty- ja kuusitukin tilavuudet ovat nousseet lievästi, koivutukin selvästi.

Vajatuottoisten metsien ala pienentynyt, taimikoiden tila ei ole heikentynyt

Metsien metsänhoidollinen tila ei ole heikentynyt edellisestä inventoinnista, kun kriteerinä on kunkin ajankohdan mukaiset laatuvaatimukset. Laadultaan hyvien tai tyydyttävien metsien osuus on likimain sama kuin edellisessä inventoinnissa, mutta vajaatuottoisten metsien ala on laskenut 71 000 hehtaarista 44 000 hehtaariin. Sekä viljellen että luontaisesti uudistaen perustetuissa pienissä taimikoissa tiheys on likimain sama kuin edellisessä inventoinnissa. Luontaisesti uudistetuissa mäntyvaltaisissa taimikoissa männyn osuus runkoluvusta on kuitenkin hieman laskenut. Myöskään varttuneet viljelytaimikot eivät ole laadultaan heikentyneet. Aukea uudistusala (13 000 ha) on vilkastuneista hakkuista huolimatta lähes sama kuin 8. inventoinnissa, siemen- ja suojuspuustojen ala on pienentynyt. Julkisuudessa esillä ollut metsien uudistamisen tason heikentyminen tai uudistamisen hidastuminen ei siis ainakaan vielä näy inventointiaineistossa Lounais-Suomessa.

Harvennus- ja uudistushakkuukohteita runsaasti

Inventointia edeltäneellä kymmenvuotiskaudella oli tehty hakkuita, taimikonhoito mukaan lukien, 345 000 ha:lla eli 34 %:lla metsämaan alasta. Tulevalla kymmenvuotiskaudella voitaisiin metsänhoidollisin perustein tehdä hakkuita 720 000 hehtaarilla, joista ensiharvennuksia 177 000 hehtaarilla, taimikonhoitoa tai ylispuiden poistoa 158 000 ja muita harvennuksia 174 000 hehtaarilla. Metsänhoidollisin perustein voitaisiin tulevalla kymmenvuotiskaudella uudistaa metsää 209 000 ha, josta myöhässä on 28 000 ha. Lounais-Suomen 290 000 ha:n suoalasta on ojitettu 218 000 ha. Ojien perkausta tai täydennystä tulisi puuntuotannon näkökulmasta tehdä 86 000 ha:lla. Puuntuotantoon sopivaa suota on jätetty ojittamatta 40 000 ha. Puuntuotantoon liian karuja soita on ojitettu kaikkiaan 17 000 ha.

Tuhot lisääntyneet lievästi 1980-luvun puolesta välistä

Metsikön metsänhoidollista laatua alentaneita tuhoja todettiin 150 000 ha:lla eli 15 %:lla metsämaan alasta. Osuus on hieman suurempi kuin edellisessä inventoinnissa (125 000 ha). Tunnistetuista tuhon aiheuttajista yleisimpiä olivat sienten aiheuttamat tuhot. Hirvieläinten aiheuttamia metsikön laatua alentavia tuhoja esiintyi 7 000 ha:lla. Se on lähes saman suuruinen kuin edellisessä inventoinnissa. Lievät hirvituhot ovat hieman vähentyneet. Tuhot ilmenevät yleisimmin runkojen muotovikoina, latvatuhoina tai lahona. Kansainvälisissä puiden elinvoimaseurannoissa pidetään harsuuntuneina puita, joiden neulaskato on yli 25 %. Tällaisia oli arvion kohteena olleista männyistä 5 % ja kuusista 14 %.

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on noin 1 prosentti

Metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita, avainbiotooppeja, on 11,4 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Yleisimpiä luokkia ovat kalliot, rahkaiset suot ja ruohokorvet. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI:n arvion mukaan 1,2 %, joista yleisimpiä luokkia ovat kalliot, ruohokorvet, tuoreet keskiravinteiset lehdot, nevat, luhdat ja rahkaiset suot. VMI:ssä ei ole kuitenkaan otettu huomioon laissa mainittua yleisyyskriteeriä, joten todellisuudessa lain tarkoittamia elinympäristöjä on vähemmän. Monien eliölajien kannalta välttämätöntä kuollutta runkopuuta oli yli 10 cm:n vahvuisissa rungonosissa yhdistetyllä metsä- ja kitumaalla keskimäärin 1,8 m3/ha, pystypuuta 0,8 ja maapuuta 1,0 m3/ha.

 

HUOM! Kaikki Metlan puhelinnumerot ovat muuttuneet v. 2003.
Metlan valtakunnallisen vaihteen numero on 010 2111.

Lisätietoja:
Professori Erkki Tomppo, inventoinnin tulokset, p. (09) 8570 5340 tai 040-5028 555
MMT Helena Henttonen, p. (09) 8570 5316
MMT Kari T. Korhonen, p (09) 8570 5280, 040-733 8383

Liite: Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoja.

 

VMI8 (1986)

VMI9 (1998)

Muutos

Maapinta-ala

1 736 500 ha

1 736 500 ha

 

- metsätalouden maa

1 131 000 ha

1 111 000 ha

-1,8 %

- metsämaa

1 028 000 ha

1 002 000 ha

-2,5 %

Puuston tilavuus

125,8 milj. m3

146,2 milj. m3

16,2 %

- mänty

54,4 milj. m3

65,9 milj. m3

21,1 %

- kuusi

53,6 milj. m3

58,0 milj. m3

8,1 %

- koivu

14,2 milj. m3

17,4 milj. m3

22,5 %

- muu lehtipuu

3,6 milj. m3

4,8 milj. m3

34,3 %

- keskitilavuus

115,5 m3/ha

137,3 m3/ha

18,9 %

Puuston vuot. kasvu

5,68 milj. m3

5,79 milj. m3

1,9 %

- mänty

2,19 milj. m3

2,43 milj. m3

11,1 %

- kuusi

2,47 milj. m3

2,27 milj. m3

-8,4 %

- koivu

0,78 milj. m3

0,83 milj. m3

5,9 %

- muu lehtipuu

0,23 milj. m3

0,26 milj. m3

12,6 %

- keskikasvu

5,2 m3/ha/v

5,4 m3/ha/v

4,3 %

Kuollutta puuta

 

1,94 milj. m3

 

- keskimäärin

 

1,82 m3/ha

 

Avainbiotooppeja

 

125 700 ha

(11,4 % metsä-, kitu- ja joutomaasta)

- näistä suojelualueilla

 

17 300 ha

 

Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä

 

13 300 ha

1,2 % metsä-, kitu- ja joutomaasta)

- näistä suojelualueilla tai suojeluohjelmissa

 

340 ha

 

 

Lounais-Suomi


Metla Tiedotteet: http://www.metla.fi/tiedotteet/